Voronežin alue

Voronežin alue (ven. Воро́нежская о́бласть, Voronežskaja oblast) on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Lipetskin ja Tambovin alueisiin, koillisessa Saratovin alueeseen, idässä Volgogradin alueeseen, etelässä Rostovin alueeseen ja Ukrainaan sekä lännessä Belgorodin ja Kurskin alueisiin.

Voronežin alue
Воро́нежская область
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Voronežin alueen sijainti Venäjän federaatiossa
Voronežin alueen sijainti Venäjän federaatiossa

Koordinaatit: 53°N, 34°E
Valtio Venäjä Venäjä
Perustettu 13. kesäkuuta 1934
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Voronež
 – suurin kaupunki Voronež (889 680 as.)[1]
 – kuvernööri Aleksei Gordejev
Pinta-ala 52 400 km²
Väkiluku (2010)  ([1]) 2 335 380
Kielet venäjä
BKT (2010) 328 770,8 milj. RUB[2]
(eli 0,88 % Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 140 778 RUB,
noin 3 449 EUR[3] (eli 54 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Symbolit
 – lippu Voronežin alueen lippu
 – vaakuna Voronežin alueen vaakuna
 – ISO 3166-2 -koodi RU-VOR
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 36, 136
govvrn.ru

Maantiede

Voronežin alueen länsiosa kuuluu Keski-Venäjän ylänköön ja itäosa Itä-Euroopan tasankoon. Alueen läpi virtaavista joista mainittakoon Don sekä sen lisäjoet Hopjor ja Bitjug.

Väestö
Voronežin alueen kartta. Kartalla on esitetty suurimmat kaupungit ja joukko muita piirikeskuksia (VL2010).

Voronežin alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 2 335 380 henkeä. Kaupunkiväestön osuus on 63,7 %. Suurin kaupunki on Voronež (889 680 as., Voronežin kaupunkipiiri 934 767 as.). Alueen yli 30 000 asukkaan kaupunkeja olivat lisäksi Borisoglebsk (65 585 as.), Rossoš (62 865 as.), Liski (55 864 as.), Ostrogožsk (33 842 as.) ja ydinvoimalakaupunki Novovoronež (32 635 as.).[1]

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 94,1 % on venäläisiä ja 3,1 % ukrainalaisia.[4]

Hallinto

Voronežin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen hallinnollinen keskus on Voronež. Paikallista itsehallintoa varten alue on jaettu kolmeen kaupunkipiirikuntaan ja 31 piiriin.[5]

Kaupunkipiirikunnat

Piirit
  • Annan piiri (ven. Аннинский район, Anninski raion)
  • Bobrovin piiri (ven. Бобровский район, Bobrovski raion)
  • Bogutšarin piiri (ven. Богучарский район, Bogutšarski raion)
  • Buturlinovkan piiri (ven. Бутурлиновский район, Buturlinovski raion)
  • Ertilin piiri (ven. Эртильский район, Ertilski raion)
  • Gribanovskin piiri (ven. Грибановский район, Gribanovski raion)
  • Hoholskin piiri (ven. Хохольский район, Hoholski raion)
  • Kalatšin piiri (ven. Калачеевский район, Kalatšejevski raion)
  • Kamenkan piiri (ven. Каменский район, Kamenski raion)
  • Kantemirovkan piiri (ven. Кантемировский район, Kantemirovski raion)
  • Kaširskojen piiri (ven. Каширский район, Kaširski raion)
  • Liskin piiri (ven. Лискинский район, Liskinski raion)
  • Nižnedevitskin piiri (ven. Нижнедевицкий район, Nižnedevitski raion)
  • Novaja Usmanin piiri (ven. Новоусманский район, Novousmanski raion)
  • Novohopjorskin piiri (ven. Новохоперский район, Novohopjorski raion)
  • Olhovatkan piiri (ven. Ольховатский район, Olhovatski raion)
  • Ostrogožskin piiri (ven. Острогожский район, Ostrogožski raion)
  • Pavlovskin piiri (ven. Павловский район, Pavlovski raion)
  • Paninon piiri (ven. Панинский район, Paninski raion)
  • Petropavlovkan piiri (ven. Петропавловский район)
  • Povorinon piiri (ven. Поворинский район, Povorinski raion)
  • Podgorenskin piiri (ven. Подгоренский район, Podgorenski raion)
  • Ramonin piiri (ven. Рамонский район, Ramonski raion)
  • Repjovkan piiri (ven. Репьевский район, Repjovski raion)
  • Rossošin piiri (ven. Россошанский район, Rossošanski raion)
  • Semilukin piiri (ven. Семилукский район, Semilukski raion)
  • Talovajan piiri (ven. Таловский район, Talovski raion)
  • Ternovkan piiri (ven. Терновский район, Ternovski raion)
  • Verhni Mamonin piiri (ven. Верхнемамонский район, Verhnemamonski raion)
  • Verhnjaja Havan piiri (ven. Верхнехавский район, Verhnehavski raion)
  • Vorobjovkan piiri (ven. Воробьевский район, Vorobjovski raion)

Talous

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, kemian-, elintarvike-, metalli- ja rakennusaineteollisuus. Maatalous tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, auringonkukan siemeniä, vihanneksia ja karjataloustuotteita.

Historia

Toisessa maailmansodassa alue oli Saksan miehittämä 1941-43.

Lähteet
  1. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 18.3.2014. (venäjäksi)
  2. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 18.3.2014. (venäjäksi)
  3. Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. (xls) perepis2002.ru. Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 21.1.2009. (venäjäksi)
  5. ? (Voronežin alueen kunnallinen itsehallinto) govvrn.ru. Arkistoitu 12.2.2009. Viitattu 17.1.2009. (venäjäksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.