Vormsi

Vormsin kunta muodostuu Vormsin saaresta ja lähisaarista. Kunnan pinta-ala on 94,98 km². Vuoden 2018 alussa kunnan asukasluku oli 419. Vormsin keskus on Hullon kylä.[1]

Vuonna 2011 Vormsin kunnassa oli 231 asukasta, joista 219 (94,8 %) oli virolaisia, 6 (2,6 %) venäläisiä ja 9 (3,9 %) muita kansallisuuksia.[2]

Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Vormsin kunta säilyi itsenäisenä. Vormsi on väkiluvultaan Ruhnun jälkeen maan toiseksi pienin.[1]

Saaren pinta-ala on 91 neliökilometriä[3], ja se on Viron neljänneksi suurin saari Saarenmaan, Hiidenmaan ja Muhun jälkeen. Saaren länsiosassa on Rumponniemi, jonka nimi tulee ruotsin kielen sanasta rumpa eli häntä. Niemi muistuttaakin eläimen häntää tai linnun pyrstöä.

Rumponniemi ja sen läheiset saaret ovat suojeltuja. Vormsissa sijaitsee lisäksi Dibyn ja Saksbyn suojellut ranta-alueet sekä Hosbyn ja Rälbyn suojellut metsät. Samoin on suojeltu Prästvikinjärvi, joka on ollut aiemmin merta.[3] Samalla tavalla on muodostunut saaren kaksi muuta järveä, Diby ja Kärrsläti.[4]

Yli puolet saaresta on metsää. Länsiosassa on kallioita ja katajikkoja, kun taas itäosassa on suota ja maa on tasaisempaa. Saarella tavataan 221 saarella asuvaa tai sitä muuttomatkoillaan pysähdyspaikkanaan pitävää lintulajia. Saaren ylitse kulkee kaksi tärkeää lintujen muuttoreittiä.[4] Vormsin saarella tavataan yli 900 eri kasvilajia, joista 60 on suojeltuja. Maatalouden myötä saarelle on syntynyt rantalaitumia ja lehtoniittyjä, joilla tavataan useita harvinaisia kasvilajeja. Saarella on havaittu kolme matelija- ja kolme sammakkolajia. Saarella tavattava haisukonna on suojeltu[4]. Nisäkkäitä on saarella havaittu 25 lajia, joita ovat esimerkiksi ilves[5] ja muualla Virossa harvinainen korvayökkö[4].

Vormsilaisia vironruotsalaisia. Piirtänyt C. Weidenhavn vuonna 1861.

Vormsin saari nousi merestä noin 3 000 vuotta sitten[6]. Se on ollut asuttu ainakin 1200-luvulta lähtien, jolloin siellä asui ruotsinkielistä väkeä. Legendan mukaan Vormsin ruotsinkielinen nimitys Ormsö tuli Orm-nimisestä viikingistä[7]. Toisen legendan mukaan Tanskan kuningas Valdemar II rakennutti saarelle Pyhän Olavin kirkon vuonna 1219. Nykyisin paikalla olevan kirkon vanhin osa on rakennettu vuonna 1400, mutta sen alta on löydetty merkkejä paikalla aiemmin olleesta puukirkosta.[3] Lisäksi kirkkotarhassa on säilynyt 1200-luvulta peräisin olevia rengasristejä.[8] Saarelle rakennettiin vuonna 1864 metallinen Saxbyn majakka. Vuonna 1935 rakennettiin toinen majakka Norrbyn kylään.[3] Ennen toista maailmansotaa saarella asui noin 3 300 henkilöä, joista 3 000 oli vironruotsalaisia ja loput virolaisia[9]. Asukkaat elivät kalastuksella ja laivatöissä sekä maataloudella. Saarelta vietiin muun muassa omenoita, perunoita ja ilmakuivattua lampaanlihaa.[7]

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1943 lähes kaikki vironruotsalaiset pakenivat Ruotsiin tai Suomeen[10]. Neuvostomiehityksen aikana Vormsi oli kiellettyä aluetta, jonne vieraat pääsivät vain erityisluvalla. Merelle lähtö oli kielletty ankarasti.[8] Saarella toimi useita kolhooseja, jotka yhdistyivät sittemmin sovhoosiksi. Saarella tuotettiin perunaa ja viljaa sekä kasvatettiin karjaa. Saarelaisia työskenteli myös laivoilla, metsätöissä ja meijerissä.[7] Viron itsenäistyttyä uudelleen Vormsin saaresta tuli oma kuntansa 19. joulukuuta 1991.[11] Itsenäistymisen jälkeen osa saarelta aiemmin lähteneistä vironruotsalaisista on saanut ennen sotaa omistamiansa maita takaisin. Saaren asukkaista noin 300:lla on vironruotsalainen tausta.[10] Nykyisin saarella toimii rahvamaja, kirjasto sekä peruskoulu ja päiväkoti[11].

• 
  Saxbyn ranta ja majakka
• 
  Lehmihaka, Rälby
• 
  Tuulimylly, Rälby
• 
  Metsävahdin mökki, Hullo
• 
  Linjataulu Vormsin rannalla.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vormsi Wikimedia Commonsissa