Von der Pahlen

Paroninvaakuna on Adam Johan Von der Pahlenin aateloinnista 9. päivä joulukuuta 1706.

Lähteet[7][8][9][10][11]

Ensimmäinen kirjallinen merkintä Pahleneista on vuodelta 1120, jolloin suvun kantaisät olivat Riian arkkipiispan vasalleja, (ritareita), joille lahjoitettiin läänityksenä maa-alueiden hallinta veronkantoa vastaan. Palen sukunimi johtuu Riian arkkihiippakunnan alueella Viljandissa sijaitsevasta Pale-joesta. Suvun kantaisäksi on merkitty Johannes de Pala, I gen. Linie Dickeln (1290–1325)[3][12].

Lähteet[5][7][8][9][13][14][15][16][17]

Suku on introdusoitu ritarihuoneen matrikkeleihin Liivinmaalla Riiga nro 45, Tallinna (Reval) nro 40 sekä Tukholmassa nro 75[5]. Liukkolan säterikartanon aikana 18.10.1679 Magnus von der Pahl matrikuloitiin Tukholmassa paroniksi[5][12].

• 
  Kreivillenen vaakuna kaksipäisellä kotkalla.
• 
  Paronivaakuna (henkilökohtainen) paronin arvoisena. alttaritaulu Pahlen-suvun vapaaherrallisesta (paroni)-vaakunasta Tallinnan tuomiokirkossa (St. Mary's). Katedraalissa.
• 
  Suvun aatelisvaakuna
• 
  Kantavaakuna on suvun patakypärällä varusteltu ritarivaakuna

Pahlensuvun kolmen lumpeenlehden vaakunasinetillä kirjattuja asiakirjoja[18].

Vaakunaselitykset

• Kreivin vaakuna on suvun Venäjällä syntyneiden aatelissukujen vaakuna. Se on kuten Baltiassa syntyneiden paronivaakuna paitsi että vaakunassa on venäjän suuruhtinaskunnan kaksipäinen kotka, kerivin vaakuna poikkeaa paronin vaakunasta kilven kantajilla (ritareilla), kilven postamentilla sekä kilven päällä isohkolla kreivin kruunulla.
• Paronin vaakuna on myönnetty Pahleen-suvun yksittäisille jäsenille oman henkilökohtaisen arvon tunnustuksena paronin arvon myötä. Paronin vaakunalle on tyypillistä, että kilvelle on koottu sukujen vaakunoita yhdistämällä (kilpiä), Pahlenien kilvessä on pohjalla Rosenin vaakunakilvet jossa Pahlien tunnus sen keskellä. Jokaisessa on henkilöön ja sukuun liittyviä heraldisia tunnuksia. Lohkon edestä katsottuna alavasemmalla on kolme punaista ruusua, jotka viittaavat von Rosenin sukuun. Kahdella jalalla kurkottava leijona kolmen ruusun ympäröimänä liittyy myös von Rosenin sukuun, kilven oikeayläkulman lohkon keltaisella pohjalla ratsastavalla ritarilla jolla miekka koholla, kertoo mahdollisesti Riiassa sukunsa kantaisän vasileista, sekä oikea-alalohko yhdellä tähdellä ja kahdella ristikkäin pystypäin nojaavilla aseilla suvun saavutuksista Napoleonia sekä muista lukuisista käydyistä taisteluista, vaaleansininen nauha suvunhenkilön tunnustamisesta Andreaksen ritarikunnan jäsenyydellä. Kilven keskellä on suvun tunnuksellinen, kolmella lumpeenlehdillä koristeltu vaakuna. Kilven päälle on sijoitettu kolme edestä päin katsovaa säleikkökypärää, joista jokaisen kaulaa koristaa kultainen kaulakoru. Jokaisen kypärän päällä on pallohelmillä koristeltu paronin kruunu ja jokaisen kruunun päällä koristaa sukuun liittyiä heraldisia aiheita: esimerkiksi ratsastava ritari viittaa ratsuväen kenraaliin ja aurinko kaiken elämän maan päällä mahdollistavaan kasvuun ja elinvoimaan.
• Suvun aatelisessa vaakunassa on kultaisen kilven keskiöön sijoitettu kolme lumpeenlehteä, kilven päällä aateliselle omainainen säleikkökypärä sekä kypärän kaulassa kultainen kaulakoru. Kypärän päälle on sijoitettu kreivin kruunu joka kertoo kantajansa tai sukunsa arvon. Kypärän koristeena on riikinkukon sulkapeite ja niiden keskellä on kolme kultaista osmankäämää.

• Kantavaakuna on Pahlen-suvun patakypärällä varustetu tavallinen saksalaisen kielialueen vanhimman aatelin (Uradel) vaakuna ajalta ennen varsinaisen heraldiikan yleistystä käyttöä. Pahlien vaakuna on ikivanha aatelissuvun kantavaakuna jonka kilvessä oleva tunnus esittää suvun alkuperäistä aatelisvaakunaa. Porvarisvaakunan muodostavat kilpi, sen yläpuolelle sijoitettu patakypärä ja kilven peite eli viitta. Kruunun sijasta kypärän päälle on sijoitettu lakipunos ja niiden päälle neljä riikinkukon sulkaa ja niiden väliin kolme kultaista osmankäämiä. siihen on vaihdettu kypärä, joka nykyisin vakiintuneen saksalais-pohjoismaisen käytännönmukaan sopii kaikille aatelisille, ei ainoastaan vanhimmille.

Lähteet[12][19]

• Peter Ludwig von der Pahlen (17. kesäkuuta 1745 Palmse Viro – 13. helmikuuta 1826 Mitau, Jelgava Latvia), venäläinen kreivi, ulkoministeri, Venäjän Tukholman-lähettiläs ja Baltian kenraalikuvernööri, toimi ulkoasiainkollegion presidenttinä ja johti vuonna 1801 Paavali I:tä vastaan solmittua salaliittoa. Ludvikin Kaucminden kartano sijaitsi historiallisella Zemgalen alueella Latviassa.
  • Paul Carl Ernst Wilhelm Philipp (Pavel Petrovich) Graf von der Pahlen (25. heinäkuuta 1775 Kautzminde, Latvia – 9. helmikuuta 1834 Moskova, gorod, Venäjä) oli venäläinen kreivi, adjutantti ja ratsuväenkenraali. Hänet haudattiin Moskovaan.
    • Carl Magnus Freiherr von der Pahlen (19. helmikuuta 1779 Tallinna, Harjumaa, Viro – 20. toukokuuta 1863 Palmse, Viro[20]), virolainen paroni, Palmsen kartanonherra, Baltian (Viron, Liivin- ja Kuurinmaan) kenraalikuvernööri[20], Venäjän ratsuväenkenraali sekä Peter Ludwig von der Pahlenin veljenpoika. Carl Magnus osallistui Aleksanteri I:n sotiin Napoleonia, Ruotsia ja Turkkia vastaan. Hän hoiti siviilihallinnollisia tehtäviä kenraaliluutnantin arvossa ja toimi vuosina 1830 –1845 Baltian kenraalikuvernöörinä[20].
• Peter Johann Christoph Graf von der Pahlen (31. elokuuta 1777 Kautzminde – 20. huhtikuuta 1864 Pietari), venäläinen kreivi, Nikolai I:n adjutantti, Venäjän ratsuväenkenraali, Venäjän Ranskan-suurlähettiläs sekä Venäjän valtio- ja sotilasneuvoston jäsen.
  • Konstantin von der Pahlen )12. tammikuuta 1833 Jelgava, Latvia – 2. toukokuuta 1912 Pietari, Venäjä), venäläinen kreivi ja virkamies, joka toimi Suomen oikeusministerinä, oikeuskanslerina, valtiosihteerinä, kansallisen neuvoston jäsenenä sekä ja Pihkovan kuvernöörinä.

Lähteet[21]

Latviassa sijaitseva Diglun kartano[22][23][24].

Pahlen-suvun Palmsen kartano Virossa[25].

• Diglin kartano (Sepkule (Sepkull, Seppkull, Sepküll) - Pālen tai Diklin kartano (linna tai palatsi) sijaitsee Latvian Valmierassa. Kartano sai nykyisen nimen "Pale" kartano sen ensimmäiseltä omistajalta von der Palenilta jonka mukaan kartano on nimetty, nykyään kartano toimii nykyään yksityisomistena hotellina. Kartanon omistajina on ollut mm. Riian arkkipiispa Heinrich Veipte joka myi kartanon vuonna 1456, kuningas Sigismund III 1589, sekä myöhemmin Pahlenien suvun omistukseen siirtyen kreivi Georg von der Palenille.
• Kaucminden kartano (Gut Kauzminde/Kauzmünde) kartano joka sijaitsee historiallisella Zemgalen alueella Latviassa. kartanon on omistanut Peter Ludwig von der Pahlen sekä lukuisia muita Pahlenien suvun jäseniä.
• Aasperen kartano Se on noin 20 kilometriä Rakveresta Haljalan kunnassa, Länsi-Virumaalla, Koillis-Virossa. Se on noin 20 kilometrin päässä Rakveresta.
• Palmse kartano (vir. Palmse mõis) palmse kartano joka sijaitsee Vihulan kunnassa Viron Länsi-Virumaalla, kartano on ollut pisimpään Pahlen-sukujen omistuksessa Virossa.
• Suurolan kartano (Suurolan kartano) on kartano, joka sijaitsee Suomessa, Etelä-Savossa Kangasniemen Suurolan kylällä, kartano toimi von der Pahlenien aikana Savossa sijaitsevien rälssimaiden hallintopaikkana[3].
• Otavan kartano (Otava) joka sijaitsee Suomessa, Etelä-Savossa Mikkelin otavassa, kartano toimi von der Pahlenien aikana Savossa sijaitsevien rälssimaiden toisena hallintopaikkana[3].

Lähteet[12][26]

Kuussa Pahlenin mukaan nimetty kraatteri[27].

Lähteet[12]

Pahlen-suvun omistuksessa ollut Mikkelin Otavan kartano[1][3][28].

Suomessa (Ruotsi-Suomessa) olevissa joukko-osastoissa on 1600- ja 1700-luvuilla palvellut neljä von der Pahlen sukuun kuulunutta upseeria. Suomessa Pahlenit ovat tulleet tunnetuiksi läänityksistään, joiden turvin he omistivat kartanoita ja rälssitiloja, muun muassa Kangasniemellä Suurola ja Liukkolan, Mikkelissä Rantakylän Kerolan ja Otavan kartanot sekä Sairilan kartanon, jonka isäntänä oli Magnusen ottopoika Gerhard Löwe), sekä Heinolassa Paason kartanon.

• Finna, kuva-arkisto. Von der Pahlen 1920-1929. Viitattu 6.8.2019.
• Viron kulttuuriministeriö Von der pahlenin vaakuna. Viitattu 13.7.2020.
• Aateliskalenteri Creutz nr 68, mainittu von der pahlin TAB. 4. Viitattu 8.6.2020.
• Aatelismatrikkeli Ramsay nr 215, mainita von der pahlen TAB. 6. Viitattu 8.6.2020.
• Aatelismatrikkeli Staël von Holstein nr 834, maininnat. von der Pahlen TAB. 1, TAB. 10 .Viitattu 8.6.2020.