Volvo BM

Teknikko Johan Theofron Munktell perusti vuonna 1832 konepajan Eskilstunaan. Se aloitti toimintansa vuonna 1832 nimellä Eskilstuna Mekaniska Werkstad. Aluksi se valmisti höyrykoneita. Munktell rakensi ensimmäisen puolidieselmoottorinsa vuonna 1905. Munktellin ensimmäinen traktori valmistui vuonna 1913 ja tuotanto laajeni nopeasti.[1]

Hiukan myöhemmin vuonna 1844 Jean ja Carl Gerhard Bolinder perustivat konepajan ja valimon Tukholmaan. Sen nimeksi tuli J & C G Bolinder. Veljeksistä Jean oli ollut samanlaisessa teknikko-opissa kuin Munktell, ja Carl oli harjoitellut eri valimoissa Ruotsissa. Bolinderin tehdas tuli tunnetuksi etenkin moottoreistaan: vuonna 1893 esitelty nelitahtinen ottomoottori oli ensimmäinen Ruotsissa rakennettu tämäntyyppinen moottori. Puolidieselmoottori muodostui kuitenkin Bolinderin menestystuotteeksi. 1920-luvulla Bolinderin osuus kaikista maailman kalastusalusten moottoreista oli noin 80 %.[2]

1930-luvun lamavuosina Handelsbanken järjesti Munktellin yrityksen ja J & C G Bolinderin konepajan yhteen (1932). Näin syntyi AB Bolinder-Munktell, jota on kutsuttu BM:ksi. Sen koko teollinen toiminta keskitettiin Eskilstunaan. Munktellin moottorien valmistus lopetettiin ja tuotannossa keskityttiin ainoastaan Bolinderin hyvämaineisiin moottoreihin. BM-traktori syntyi siten, että Munktellin traktorialustaan vaihdettiin Bolinder-moottori.[3]

SKF-kuulalaakeritehtalla Göteborgissa oli suuri osuus Volvon perustamiseen. Kaupallisen koulutuksen saanut Assar Gabrielsson tuli töihin SKF:lle vuonna 1916. Myyntimatkoillaan hän huomasi, että ruotsalaisilla tuotteilla oli kysyntää. Gabrielsson tapasi vuonna 1924 insinööri Gustaf Larsonin, joka oli hankkinut kokemusta autoteollisuudesta ulkomailla. He päättivät toteuttaa ajatuksen ruotsalaisesta henkilöautosta yhdessä. AB Volvo -autoyhtiö perustettiin vuonna 1927 SKF:n tukemana. SKF oli jo aikaisemmin rekisteröinyt laakereille nimen Volvo, joka otettiin autotehtaan käyttöön.[4] Volvon ostettua Bolinder-Munktellin vuonna 1950 yhtiön nimeksi muutettiin Volvo BM. Vuonna 1979 Volvo BM myi traktorivalmistuksensa Valmet Oy:lle, minkä jälkeen Valmet käytti valmistamilleen traktoreille viiden vuoden ajan tuotemerkkiä Volvo BM Valmet. Vuosina 1966-68 koottiin muutamia satoja Volvo BM traktoreita Suomen markkinoita varten Porvoossa, Fiskarsin tehtaalla.

Volvo BM:n nimeksi tuli myöhemmin VME Group ja sen jälkeen Volvo Construction Equipment, millä nimellä yhtiö toimii edelleen osana Volvo-konsernia.

• BM Volvo Buster 400
• BM Volvo 600
• Volvo BM T 230
• Volvo BM T 430
• Volvo BM T 500
• Volvo BM T 650 - T 700
• Volvo BM T 800 - T 814
• Volvo BM 2200 - 2250
• Volvo BM 2650 - 2654

• Luettelo traktorimalleista

• Volvo BM traktoreiden teknisiä tietoja
• Volvo Construction Equipment history site
• Arttu Käyhkö: Volvo Maanrakennuskoneet. Kustantaja Laaksonen 2014. ISBN 978-952-5805-66-6
• Arttu Käyhkö: Maanrakennuskoneita Suomessa. Alfamer / Tarusto Oy, 2015. ISBN 978-952-472-234-6