Volossovan piiri

Volossovan piiri (ven. Во́лосовский райо́н, Volosovski raion) on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjällä. Piiri on perustettu vuonna 1927 ja sen pinta-ala on 2 730 neliökilometriä. Asukkaita on (vuonna 2007) 48 100 henkeä. Piirin hallinnollinen keskus on Volossovan kaupunki.

Volossovan piirin sijainti Leningradin alueen kartalla.

Sijainti ja luonto

Volossovan piiri rajoittuu pohjoisessa Leningradin alueen Lomonosovin piiriin, idässä Hatsinan piiriin, etelässä Lugan piiriin ja lännessä Jaaman piiriin.

Suurin osa piiristä sijaitsee Länsi-Inkerin ylängöllä, jolle ovat tyypillisiä laajat peltoaukeat. Eteläosa kuuluu Laukaanjoen altaaseen, jossa on paljon metsää ja vähän asutusta. Yhteensä metsät käsittävät 60 % piirin pinta-alasta. Etelään virtaavat Laukaan sivujoet Lemusajoki, Ruutainjoki ja Ortesjoki. Suojelukohteita ovat Tuonitsa ja Ylä-Ortesin luonnonpuisto.

Historiaa

Piiristä on löydetty paljon itämerensuomalaisten ja muinaisslaavien arkeologisia muistomerkkejä. Monien kylien luona on kurgaani- ja kivikehyshautoja. Paikannimistön perusteella valtaosa keskiaikaisesta asutuksesta oli venäläistä.

1600-luvulla Länsi-Inkeriin muutti suomalaisia uudisasukkaita, pääosin savakoita. Inkerinsuomalaisten lisäksi seudulla asui venäläisiä, ja kylät olivat usein suomalais-venäläisiä sekakyliä. Suomalaiset kuuluivat Kupanitsan, Moloskovitsan ja Spankkovan luterilaisiin seurakuntiin. 1800-luvun lopussa seudulle muutti paljon virolaisia.

Toisen maailmansodan aikana Volossovan piiri oli Saksan miehittämä. Saksalaiset pakkosiirsivät piirin alueelta noin 20 000 henkilöä ja polttivat 20 kylää. Suomalaiset siirrettiin vuonna 1943 Suomeen, josta heidät seuraavana vuonna palautettiin Neuvostoliittoon. Suomalaisia ei kuitenkaan päästetty kotiseudulleen, vaan heidät karkotettiin muualle Venäjälle. Myöhemmin monet asettuivat Karjalan tasavaltaan ja Viroon tai ovat muuttaneet Suomeen. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan suomalaiset muodostavat vain 0,9 % piirin väestöstä.

Hallinto

Piiriin kuuluu Volossovan kaupunkikunta ja kuusi maalaiskuntaa: Kalttina, Lopitsa, Pekunitsa, Ropititsa, Suuri-Ruuta ja Sabsk. Kikkerin kunta yhdistettiin Kalttinaan, Kupanitsan ja Seltsan kunnat Lopitsaan, Simetsan ja Terpitsan kunnat Pekunitsaan, Isvaran kunta Ropititsaan ja Kolositsan, Kurskin ja Pessetan kunnat Suureen-Ruutaan vuonna 2019.[1]

Talous

Volossovan piirin asukkaista vain 23,9 % asuu sen ainoassa kaupungissa. Pääasiallinen elinkeino onkin maatalous, joka tuottaa varsinkin maitoa ja perunaa. Piirissä on rehutehdas ja elintarviketeollisuutta. Huomattava merkitys on myös metsänhankinnalla ja puunjalostuksella.

Liikenne

Piirin pohjoisosan kautta kulkee Pietarin ja Iivananlinnan välinen Narvan maantie. Hatsinan–Iivananlinnan radalla on Kikkerin, Volossovan, Ruudan ja Moloskovitsan asemat sekä Rokovitsan, Oventsan ja Jastrebinon pysäkit. Niillä pysähtyvät vain paikallisjunat.

Kulttuuria ja nähtävyyksiä
Roerichin kartanomuseo Isvarassa.

Volossovan piirin nähtävyyksiä ovat kotiseutumuseot Volossovassa ja Bolšoi Sabskissa, taidemaalari Nikolai Roerichin kartanomuseo Isvarassa ja Kalttinan näyttelysali. Seudulla on myös lukuisia entisiä aateliskartanoita. Sotamuistomerkkejä on mm. Suuressa-Saaritsassa.

Ortodoksisia seurakuntia toimii Volossovassa, Pekunitsassa, Suuressa-Ruutassa, Volkovassa, Isvarassa, Iljussassa, Kikkerissä, Kurkovitsassa, Hotnežassa, Jastrebinossa ja Jablonitsyssa. Monet ortodoksikirkot ovat yhä raunioina. Vuonna 1991 korjattiin ja otettiin käyttöön luterilainen kirkko Kupanitsassa, ja myös Volossovassa on Inkerin kirkon seurakunta. Moloskovitsassa on luterilaisen kirkon rauniot. Kupanitsassa toimii Inkerin Liiton osasto.

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.