Vologdan alue

Vologdan alue (ven. Волого́дская о́бласть, Vologodskaja oblast) on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Itä-Euroopassa.

Vologdan alue
Вологодская область
Maaseutua Vologdan alueella
Maaseutua Vologdan alueella
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Venäjällä
Alueen sijainti Venäjällä

Koordinaatit: 60°05′N, 40°27′E
Valtio Venäjä Venäjä
Federaatiopiiri Luoteinen
Piiritasoisia kaupunkeja 4
Piirejä 26
Perustettu 23. syyskuuta 1937
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Vologda (301 755)[1]
 – suurin kaupunki Tšerepovets (312 310)[1]
 – kuvernööri Oleg Kuvšinnikov
Pinta-ala 145 700 km²
Väkiluku (2010) 1 202 444[1]
 – väestötiheys 8,25 as./km²
BKT (2010) 252 063,2 milj. RUB[2]
(eli 0,88 % Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 209 626 RUB, noin 5 135 EUR[3] (eli 80 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 35
 – ISO 3166 RU-VLG
Vologdan alueen internetsivut

Maantiede

Vologdan alue rajoittuu pohjoisessa Arkangelin alueeseen, idässä Kirovin alueeseen, etelässä Kostroman, Jaroslavin ja Tverin alueisiin, lounaassa Novgorodin alueeseen, lännessä Leningradin alueeseen sekä luoteessa Karjalan tasavaltaan.

Vologdan alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon pohjoisosassa. Alueen itäosassa virtaa Vienanjoen lisäjoki Suhona. Muista joista mainittakoon Jug, Mologa ja Šeksna. Alueen eteläosassa on Volgan vesistöön kuuluva Rybinskin tekojärvi ja luoteisrajalla on Ääninen. Näiden välillä sijaitsee Valkeajärvi.

Historia

Nykyinen Vologdan alue joutui Novgorodin vaikutuspiiriin 1100-luvulla, jolloin perustettiin myös Vologdan kaupunki.[4] Novgorodin mukana alue liitettiin Venäjään. Vuonna 1796 perustettiin Vologdan kuvernementti, joka oli nykyistä Vologdan aluetta paljon laajempi. Vologdan kuvernementti liitettiin Pohjoiseen aluepiiriin vuonna 1929, josta taas nykyinen Vologdan alue erotettiin vuonna 1937.[5]

Väestö

Vologdan alueen asukasluku on 1 202 444 henkeä vuonna 2010.

Kaupunkilaiset

Kaupunkiväestön osuus on 70,6 %. Suurimmat kaupungit ovat Tšerepovets (312 310) ja Vologda (301 755).[1]

Muita kaupunkeja ovat muun muassa Sokol (38 452 as.), Veliki Ustjug (31 665 as.), Grjazovets (15 528 as.), Babajevo (12 073 as.), Vytegra (10 488 as.), Harovsk (10 079 as.),Totma (9 785 as.), Belozersk (9 616 as.), Ustjužna (9 501 as.), Nikolsk (8 511 as.), Kirillov (7 728 as.), Krasavino (7 003 as.), Kadnikov (4 796 as.).[1] Suurimmat kaupunkityyppiset taajamat ovat Šeksna (20 953 as.) ja Kadui (11 284 as.).[1]

Etninen jakauma

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 96,6 % väestöstä on venäläisiä ja 1,0 % ukrainalaisia. Alueen länsiosassa sijaitsevissa Babajevon ja Vytegran piireissä on vanhastaan asunut vepsäläisiä, joka on suomalaisten lähisukukansa. Vuonna 2002 alueella eli 426 vepsäläistä. Suomalaisia eli alueella 300 henkeä.[6]

Uskonto

Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Vologdan alueen väestöstä oli:[7][8][9]

  • 54 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
  • 18 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
  • 12 % ateisteja, ei usko jumalaan,
  • 4 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai prostestantteja,
  • 3 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä šiioja,
  • 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
  • < 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia ja
  • < 1% šiialaisen islaminuskon kannattajia.

Hallinto

Vologdan alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Vologda. Aluehallinnon johdossa on kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.

Paikallista itsehallintoa varten alue on jaettu 26 piiriin ja kahteen kaupunkipiirikuntaan.lähde?

Kaupunkipiirikunnat

Piirit

Suluissa piirin hallinnollinen keskus.

Talous

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat metalli-, teräs-, metsä-, puunjalostus-, koneenrakennus-, kevyt-, elintarvike- ja lasiteollisuus. Alueella harjoitetaan myös taide- ja käsityötä. Maataloudessa on keskitytty nauta- ja siipikarjanhoitoon. Lisäksi viljellään pellavaa, vihanneksia ja perunaa. lähde?

Alueen länsiosassa on Äänisen ja Rybinskin tekojärven yhdistävä kanava, joka on osa Volgan-Itämeren vesiyhteyttä. Vologda on rautatieristeys, josta johtaa radat pohjoiseen Arkangeliin, itään Kiroviin, etelään Moskovaan ja länteen Pietariin.

Lähteet
  1. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 9.2.2013. (venäjäksi)
  2. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 9.2.2013. (venäjäksi)
  3. Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  4. Iso tietosanakirja 15, s. 870. Helsinki: Otava, 1939.
  5. Arkangelin kuvernementin aluejako 1700-1900-luvuilla Guide books to Russian Archives. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 29.4.2012. (venäjäksi)
  6. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii perepis2002.ru. Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 17.1.2009. (venäjäksi)
  7. Geografija Vybor Duha 27.8.2012. Kommersant, kommersant.ru. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 28.1.2013. (venäjäksi)
  8. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siitä, mihin Venäjä uskoo. Vologdan alueen yhteenveto s. 165. Tämä 240-sivuinen teos ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 21.12.2012. sreda.org. Viitattu 28.1.2013. (venäjäksi)
  9. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 18.12.2012. sreda.org. Viitattu 28.1.2013. (venäjäksi)

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.