Voložba

Voložba alkaa metsäpurona Kalinetskojen (Калинецкое) ja Strugin (Струги) kylien länsipuolella kohdassa, joka sijaitsee yli 180 metrin korkeudessa mpy. Alue on Tihvinän selänteen pohjoisrinnettä, jonka kallioperä on kalkkikiveä ja dolomiittia. Puro hakeutuu pian maaston alavaan laaksoon, jona vie puroa kohti luodetta. Siihen yhtyy seuraavan kuuden kilometrin matkalla sivupuro Gorjonja ja toinen lyhyempi puro. Puro saapuukin sivupuron Ponyrin (Понырь) kohdalle, jonka valuma-alueella sijaitse kapea lampi Vološino (Волошино). Voložba saapuu nyt viljavammalle seudulle, sillä alueella on pieniä kyliä pienten peltomaiden ympäröiminä. Joki virtaa kylien välissä metsässä ja saapuu lopulta peltoalueelle itsekin, jossa se alittaa 100 metrin korkeuskäyrän. Se virtaa luoteeseen kaartaen hiljalleen kohti pohjoista. Tämän noin 25 kilometrisen etenemisen matkalla se virtaa viiden kylän ohi tai kautta, ja siihen yhtyvät esimerkiksi Tšerenka (Черенка), Pjardomlja (Пярдомля), Raguša, Lininka (Лининка) ja Terebežka (Теребежка). Joki meanderoi tiheästi ja välillä laajasti jokilaaksossaan. Nyt joki tulee Boksitogorskiin (Бокситогорск), jossa siihen yhtyy ensin Pjardomlja (Пярдомля) ja samalla joen suunta kääntyy luoteeseen päin ja poistuu asutuksen läheisyydestä metsätaipaleelle. Sen päätteeksi joki yhtyy Säsjokeen pienessä Pleson kylässä 13 kilometriä Tihvinästä etelään. Yhtymäkohta sijaitsee 38 metrin korkeudella mpy. Vaikka joki alkaa korkealta, aiheuttaa yläjuoksulla nopea putoaminen sen, että joki jää keskimäärin loivaksi. Joelle ilmoitettu kaltevuus on 1,34 metriä kilometrille.[3][4][2][lower-alpha 1]

Lohi nousee Säsjokea ylös kutemaan ja lohia riittää myös sekä Voložbaan että sen sivujoille. Lohi on täällä rauhoitettu, mutta kalastettavaa riittää myös taimenista ja harjuksista. Muita saalislajeja ovat ahven, lahna, särki, hauki ja made. Joen pohja on enimmäkseen soraa, hiekkaa ja savea. Joessa runsaasti koskia, mikä pitää veden hapekkaana.[5][2]

Alueen kallioperä on kalkkikiveä, mutta metsämaita peittää hapan podsoli ja kosteikkoja turvemaa. Pintamaan happamuus vaikuttaa Voložban vedenlaatuun. Joki jäätyy marraskuun ja tammikuun välisenä aikana ja jäät lähtevät huhtikuussa.[2]

Voložban tiedetään olleen ainakin keskiajalta asti kauppiaiden käyttämä vesireitti Itämeren ja Volgan vesistöjen välillä. Kauppareitin varrella olevat toponyymit kertovat reitin merkityksestä. Sellaiset nimet kuin Gorodištše (Городище), Žilotok (Жилоток), Selištše (Селище) ja Dorogoštši (Дорогощи) on tulkittu asuinpaikkojen nimiksi ja nimet Kolbeki (Колбеки), Russkoje (Русское), Tšudskoje (Чудское) ja Slavkovo (Славково) on liitetty etnisiin ryhmittymiin. Myöhemmin, 1700-luvun alusta alkaen, Säsjoen toinen sivujoki Tihvinänjoki muodosti tärkeimmän kauppareitin Tihvinän selänteen yli. Ei ole tietoa, kuinka tärkeä Voložban oli tämän reitin rinnalla.[3]

Pääartikkeli: Säsjoen valuma-alue