Volna

Volna on kehitetty sukellusveneestä laukaistavasta ballistisesta ohjuksesta. Volnan perustana on R-29R-ohjus, jonka kehitti Makejevin suunnittelutoimisto. Samaa perustaa on Štil-kantoraketti.

Sukellusvenelaukaisu mahdollistaa energiatehokkaan laukaisun eri inklinaation omaaville matalille kiertoradoille. Kantoraketin osoitettu nostokyky on 100 kg 400 km korkealle radalle, jonka inklinaatio on 79 astetta, jolloin laukaisut on tehty Barentsinmereltä. Nokkakartion koko on 1,3 m³. Ballistinen hyötykuorma voi olla 720 kg.

• 6. kesäkuuta 1995 tehtiin Volnan ensimmäinen ballistinen koelento. Mukana kulki Bremenin yliopiston tiedelaite.
• 20. heinäkuuta 2001 laukaisuyritys kiertoradalle. Hyötykuormana oli Cosmos 1 -satelliitti, joka testasi aurinkopurjetta, jonka oli tehnyt yhdysvaltalainen yhdistys Planetary Society. Kokeeseen kuului myös avaruudessa kaasulla muotoon täytettävä paluukapselin lämpökilpi. Volna laukaistiin Delta III -luokan sukellusveneestä K-496 Borisoglebsk ja laukaisupaikka oli taas Barentsinmeri. Kantoraketti ja satelliitti eivät irronneet toisistaan. Kyseessä oli ilmeisesti raketin ohjelmistovirhe.
• 12. heinäkuuta 2002 Volnaa käytettiin testaamaan ballistisella lennolla IRDT-2-paluualusta. Laukaisu tehtiin sukellusveneestä nimeltään K-44 Rjazan. Kantoraketin ja satelliitin välinen kiinnitys petti. Virhe voi olla samaa perua kuin edellisessä epäonnistumisessa.
• 21. kesäkuuta 2005 tehtiin uuden Cosmos 1 -aluksen laukaisu. Se tehtiin sukellusveneestä K-496 Borisoglebsk. Kantoraketin yksi vaihe sammui ja satelliitti ei päässyt kiertoradalle. Toinen rakettivaihe sammui liian aikaisin ja toinen vaihe ei irtaantunut kolmannesta vaiheesta.
• 6. lokakuuta 2005 Volna teki onnistuneen ballistisen koelennon IRDT-2R-paluualukselle. Laukaisu tehtiin Borisoglebsk-nimisestä sukellusveneestä.

• Makejevin Volna-sivut englanniksi ja venäjäksi (Arkistoitu – Internet Archive)
• "Inflatable"-paluualus (Arkistoitu – Internet Archive)
• Planetary Societyn aurinkoperjehdussivu