Volgan Bulgaria

Volgan Bulgaria (tai Bolgaria) oli Volgan keskijuoksulla sijainnut voimakas valtio 900–1200-luvuilla. Sitä hallinneet bolgaarit olivat turkkilaista bolgaarin kieltä puhunutta väestöä. Saman väestön toinen haara siirtyi Kaakkois-Eurooppaan, slaavilaistui, kristillistyi ja antoi nimen Bulgarian valtiolle. Idän bolgaarit kääntyivät 900-luvulla islamiin.

Volgan Bulgaria
Itil Bulğar
900-luku–1236
Valtiomuoto monarkia
Pääkaupunki Bulgar
Edeltäjä Suur-Bolgaria
Seuraaja Kultainen orda

Idän bolgaarit siirtyivät Volgan rannoille 660-luvulla. He maksoivat veroa kasaareille kunnes irtaantuivat heidän vallasta 900-luvun aikana. Volgan Bulgarian mahti oli huipussaan 900–1100-luvulla. Volgan Bulgarian alue (Bulgar) sijaitsi suunnilleen nykyisen Tatarstanin tasavallan kohdalla.

Bulgaria joutui mongolien hyökkäyksen kohteeksi, ja se valloitettiin vuonna 1236, jolloin siitä tuli osa Kultaisen ordan kaanikuntaa. Kun Kultainen orda hajosi, osasta entisestä Bulgariasta muodostettiin Kazanin kaanikunta, joka oli olemassa vuoteen 1552. Tällöin Iivana Julma valloitti Kazanin ja liitti sen osaksi Venäjän valtakuntaa. Alueesta muodostettiin 1700-luvulla Kazanin kuvernementti, ja se jaettiin Tatarstanin ja Baškortostanin tasavalloiksi 1919–1920.

Bolgaarit ja tataarit
Katso myös: Tataari (nimitys), Bolgarismi
Khan Krumin johdattamia bolgaareita Versinikian taistelun aikaan (813).

Alueen väestöistä käytetty tataari-nimitys tuli mongolivalloittajien mukana. Kultaisen ordan synnyttyä tätä nimitystä ryhdyttiin käyttämään myös miehitetyn alueen väestöstä. Bolgaarit eivät kuitenkaan itse kutsuneet itseään tataareiksi, vaan nimitystä käyttivät lähinnä venäläiset Kultaisen ordan ei-venäläisistä kansoista.

Historijoitsija Alfred Halikov kertoo seuraavasti: 1500–1600-luvuilla alkuperäisiltä asuinpaikoiltaan siirretyt kazanilaiset ja mishäärit menettivät entiset alueelliset nimityksensä, jolloin heidän oli pakko aktiivisen keskinäisen sekoittumisen takia ottaa käyttöön yhteinen etnonyymi, tataarit, jota Kultainen orda ja paikalliset feodaalit olivat juurruttaneet kansaan jo Kultaisen ordan ajoista lähtien. Yhdentymisen jälkeen alkoivat venäläiset feodaalit ja tsaarin hallinto kutsua kazanilaisia ja mishääreitä tällä nimellä. Sitkeiden ponnistelujen ansiosta se levisi vähitellen myös kansan keskuuteen. Valtaosa tataariväestöä piti kuitenkin parempana kutsua itseään muslimeiksi, ja jotkut bolgaareiksi.

Nykyisten Volgan tataarien ja etenkin kazanilaisten on sanottu polveutuvat bolgaareista, jotka selvisivät Mongolien hyökkäyksestä. Toiset puolestaan painoittavat Kultaisen ordan kiptšakkien osuutta.[1]


Lähteet
  • Eastern Bulgars. encyclopedia.com
  • Azade-Ayse Rorlich: The Volga tatars-a Profile in National Resilience.
  • A. H. Halikov: Tataarit, keitä te olette?

Katso myös
  1. Azade-Ayshe Rorlich: Excerpts from "The Volga Tatars, a Profile in National Resilience" groznijat.tripod.com.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.