Volapük
Volapük on Johann Martin Schleyerin, Saksan Badenista kotoisin olevan katolilaisen papin, vuosina 1879–1880 kehittämä ensimmäinen keinotekoinen kansainvälinen apukieli.[1] Sen ISO 639 -kielikoodit ovat vo ja vol.[2] Volapükiä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla sekä treemallisilla kirjaimilla ä, ö ja ü. Volapükiä osaavia ihmisiä oli maailmassa noin 20 vuonna 2017.[1]
| Volapük | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen sekä treemalliset kirjaimet ä, ö ja ü.[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | keinotekoinen |
| Kieliryhmä | kansainvälinen apukieli |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | vo |
| ISO 639-2 | vol |
|
Ohje
|
|
Kielioppi
Volapükin kielioppi on indoeurooppalaista tyyppiä, agglutinoiva ja täysin järjestelmällinen. Runkosanat ovat yksitavuisia ja enimmäkseen kolmikirjaimisia. Siinä on vaikutteita erityisesti saksasta. Sijamuodot ja verbien taivutusmuodot muodostetaan etu- ja loppuliittein. Sijamuotoja on samat neljä kuin saksassa: nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi ja datiivi. Substantiivin monikon pääte on -s. Kustakin verbistä saattoi pystyä muodostamaan yli 504 440 muotoa[1], kun kaikki tempukset, aspektit, modukset ja persoonat huomioidaan – tästä kieltä arvosteltiinkin. Yksikön ensimmäisen persoonan pääte on -ob, yksikön toisen persoonan -ol, yksikön feminiinisen kolmannes persoonan -of. Esimerkiksi tanob tarkoittaa sidon, tanol sidot, tanom (miehestä) sitoo ja tanof (naisesta) sitoo. Vastaavat monikon persoonamuodot saadaan liittämällä yksikön persoonapäätteen loppuun -s, esimerkiksi tanobs on sidomme. Adjektiivit ovat -ik-loppuisia, esimerkiksi lad on sydän ja ladik sydämellinen.
Historia
Schleyerin mukaan hän sai unettomana yönä ilmestyksen, jossa Jumala käski häntä luomaan kansainvälisen kielen.[1] Runkosanoista kolmasosa on otettu englannista, neljäsosa romaanisista kielistä, viidesosa saksasta ja loput muista elävistä kielistä, mutta suuri osa sanoista muuttui Schleyerin käsittelyssä (vokaalien mielivaltaisessa muuttelussa, konsonanttiyhtymien välttämisessä, r:ttömyydessä ja w:ttömyydessä) niin paljon, ettei niitä juuri voi alkuperäkielen perusteella tunnistaa. Esimerkiksi kielen nimi volapük muodostuu sanoista vol, maailma, englanniksi world, ja pük, puhe, englannin sanasta speak. Ilmeisesti tämä suurelta osin oli tarkoituksellista etäisyyden ottamista olemassa oleviin kieliin. Lisäksi tähän saattoi vaikuttaa se, että vaikka Schleyer puhui hyvin todella monia kieliä, englantia hän ei osannut kovin hyvin[1]. R-äännettä Schleyer ei kieleensä ottanut, koska sitä ei tunneta kiinassa. Se jätettiin pois tai korvattiin l:llä, kuten sanoissa vol (world) ja lin (ring, soittaa). Vuonna 1931 volapükiin lisättiin R.
Volapükin harrastajien kokoukset pidettiin vuonna 1884 Friedrichshafenissa, 1887 Münchenissä ja vuonna 1889 Pariisissa. Kahdessa ensimmäisessä kokouksessa puhuttiin enimmäkseen saksan kieltä, mutta viimeisessä ainoastaan volapükiä.[1]
Volapük oli ensimmäinen laajaa huomiota herättänyt keinokieli, ja se saavutti nopeasti melko suuren suosion. 1880-luvun lopussa oli arviolta 283 volapükin harrastajien kerhoa, 25 volapükiksi ilmestyvää tai volapükistä kertovaa lehteä, sekä 316 ohjekirjaa 25 eri kielellä. Noin vuonna 1889 Johann Martin Schleyerin ja kielen helpottamiseen tähdänneen ryhmän välille syntyi kiista. Schleyer vastusti kaikkia muutoksia, joten monet yksinkertaisempaa yhteistä kieltä kaipaavat siirtyivät kaksi vuotta aikaisemmin kehitetyn esperanton pariin. Esperanto oli paljon helpompi oppia, koska sen kielioppi on paljon yksinkertaisempi kuin volapükin ja sanasto suurten luonnollisten kielten perusteella paljon paremmin tunnistettavissa. Lisäksi esperanton kehittäjä Ludwig Lazarus Zamenhof ei pyrkinyt Schleyerin tapaan esiintymään kehittämänsä kielen ehdottomana auktoriteettina.[1] Nämä seikat johtivat siihen, että monet volapük-yhdistykset muuttuivat esperanto-yhdistyksiksi, mikä johti siihen, että muutamassa vuosikymmenessä esperanto käytännössä työnsi tieltään volapükin.[3]
Vuonna 1931 Arie de Jong yksinkertaisti volapükin kielioppia ja teki muita pieniä muutoksia, jotka muutamat puhujat hyväksyivät käyttöön. Volapük oli ensimmäinen laajaa huomiota herättänyt ihmisen kehittämä keinotekoinen kieli. Nykyään volapükillä on noin 25 puhujaa.[3]
Esimerkkejä
Isä meidän
- O Fat obas, kel binol in süls, paisaludomöz nem ola!
- Kömomöd monargän ola!
- Jenomöz vil olik, äs in sül, i su tal!
- Bodi obsik vädeliki govolös obes adelo!
- E pardolös obes debis obsik,
- äs id obs aipardobs debeles obas.
- E no obis nindukolös in tendadi;
- sod aidalivolös obis de bas.
- Jenosöd!
Lähteet
- Fafner, Hans Henrik: Maailmankieli volapükilla oli lyhyt elämä Historianet.fi. 30.3.2017. Viitattu 13.5.2020.
- Codes for the Representation of Names of Languages – Alpha-3 codes arranged alphabetically by the English name of language Library of Congress – ISO 639.2. 11.1.2013. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)
- Kuka puhuu volapükia?. Tieteen Kuvalehti Historia, 2008, nro 3. Bonnier Publications International AS. ISSN 0806-5209.
Aiheesta muualla
- Kupsala, R.: Täydellisyys, tuo apukielten vitsaus Tekikielet – Vuodatus.net. 1.12.2015. Viitattu 13.5.2020.
- Flenef Bevünetik Volapüka – International Community of Friends of Volapük Volapük.com. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)
- Midgley, Ralph: The 10-lesson postal course offered by FBV Volapük Vifik. Arkistoitu 23.4.2016. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)
- Sprague, Charles E.: The International Language – Hand-book of Volapük. Southern Adventist University, 1888. Teoksen verkkoversio (viitattu 13.5.2020). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)