Voisalmensaari

Voisalmensaari on 3,9 kilometriä pitkä ja 1,6 kilometriä leveä. Se sijaitsee itäisen ja läntisen Pien-Saimaan välissä Lappeenrannan keskustan edustalla. Luoteispuolella sijaitsee Kuivaketveleen saari, länsipuolella Ruohosaari ja itäpuolella Mikonsaari. Saaren länsipuolella sijaitsee Piiluvanselkä ja itäpuolella Mikonsaarenselkä. Saari on selkeäpiirteinen, vaikka sen kaakkoispäässä on Mertaniemen vieressä kilometrin pituinen Suolahti. Saaren lähisaaria ovat lounaassa Naurissaari, joka suojaa Voisalmea ja sen takana sijaitsevaa Pallonlahtea. Mikonsaaren ja Kuivaketveleen välissä on vielä Saunasaari, Heposalo ja Ronko. Suolahden suulla sijaitsevat Muurahaissaari ja Pikisaari. Täällä on paljon pikkusaaria, mutta suurimpina voidaan mainita Karhusaari, Akkasaari, Suuri Kaijansaari ja Pieni Kaijansaari.[1]

Saaren korkeuserot vaihtelevat lyhyelläkin matkalla 20–30 metriä. Yhdelläkään mäellä ei ole karttanimeä. Korkeimmalla vuorella on korkeutta 108 metriä mpy. eli se kohoaa 32 metrin korkeuteen Saimaasta. Saarella ei ole myöskään lampia. Keskellä saarta on Suolahdelta Piiluvanlahdelle jatkuva suo. Saarella sijaitsee Voisalmen (tunnus 20), Suolahden (21), Kivisalmen (22) ja Kariniemen (23) asuinalueet, jotka ovat lähes täyteen rakennettuja. Suolahden merkittävin teollisuuslaitos on Metsä Woodin saha. Saaren läpi kulkee Lappeenrannan keskustasta alkava seututie 408, joka ylittää Pallonlahden yhdessä sahalle menevän lyhyen rautatien kanssa, ja ylittää saaren jälkeen Kivisalmen siirtyen Kuivaketveleelle pengerteitä pitkin. Vain Pallolahdella on pengertiessä lyhyt silta. Vanha saarelle tuleva tie on edelleen käytössä. Se kiertää Tyysterinniemeä pitkin ja ylittää vesistön Voisalmessa ja yhtyy seututiehen Kivisalmessa. Saarelle tulee 4,2 metriä syvä Saimaan syväväylä, jonka satamalaituri sijaitsee sahan edessä. Lappeenrannan ja Taipalsaaren välinen kuntaraja kulkee Kivisalmen kautta ja Taipalsaaren puolelle jäävät esimerkiksi Teivonsaari, Kuivaketvele, Heposalo ja Ronko.[1][2]

Vuonna 1928 julkaistussa Lappeenrannan seudun taloudellisessa kartassa saareen ei tule vielä teitä, vaan saaren asukkaat liikkuivat asioillaan veneillään. Asukkaat ovat asuneet alle 10 pientilalla ja peltomaat muodostuivat pienistä peltopalstoista. Talojen välillä oli muutamia kärryteitä.[3]

Vuonna 1951 julkaistussa peruskartassa se oli maataloudesta ja metsästä elantoaan hankkivien asukkaisen harvaan asuttama saari. Saaren poikki kulki maantie ylittäen salmet pengertienä. Kariniemessä ja Mertaniemessä vietti aikaa pieni yhteisö, jolla oli siellä asuntoja. Kariniemestä oli jonkinlainen yhteys viereiseen Pikisaareen, jossa toimi sahalaitos. Niitä esiintyi muuallakin saaressa.[4] Vuoden 1971 kartassa näkyy edelliseen karttaan suuria muutoksia. Saaren koillisrannassa sijaitsee ”Metsä-Saimaa”, joka oli sahan nimi. Tehtaalla oli oma satamalaituri ja sen luokse tuli rautatie omaa pengerrystä pitkin. Kivisalmen, Voisalmen ja Kariniemen tulevissa kaupunginosissa on asuntojen ja kerrostalojen rakentaminen alkanut.[5] Vuonna 1983 ovat asuinalueet laajentuneet hieman, mutta Mertaniemeen on rakennettu sähkövoimalaitos. Pikisaaressa sijaitsevan sahalaitoksen siltayhteys on purettu.[6] Vuoden 1997 kartassa nähdään lisääntymeen rakentamisen tulokset. Nyt on myös saaren pohjoispäässä ja Kariniemessäkin asuinalueet ja muita asuinalueita on täydennetty.[7]