Voimaosakeyhtiö SF

Voimaosakeyhtiö SF on suomalainen yritys ja ydinvoimayhtiö Fennovoiman pääomistaja. Vuonna 2006 perustettu yhtiö omistaa 97 % Fennovoimasta.[2] Sen omistavat yritykset toimivat energia-alalla, teollisuudessa ja elintarvikealalla.[3] [4] Voimaosakeyhtiö SF:n katsotaan olevan mankala-periaatteen mukainen yhtiö, missä osingonjaon asemesta omistajat hyötyvät yhtiöstä halvoin ostohinnoin.

Voimaosakeyhtiö SF [1]
Yritysmuoto osakeyhtiö[1]
Perustettu 20. lokakuuta 2006 [1]
Toimitusjohtaja Matti Suurnäkki[1]
Kotipaikka Helsinki[1]
Toimiala Yhtiön toimialana on energian toimittaminen osakkeenomistajilleen sekä muu tähän liittyvä toiminta. [1]
Kotisivu voimaosakeyhtio.fi

Historia

Uuden ydinvoimalan rakentamiseksi vuonna 2006 perustetun Fennovoiman omistivat aluksi saksalainen energiakonserni E.ON (34 %) ja Voimaosakeyhtiö SF (66 %). Eduskunta vahvisti periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta kesällä 2010. [5] Vuoden 2010 lopussa Voimaosakeyhtiö SF:n alle oli ryhmittynyt yhteensä 69 yritystä. Mukana oli tässä vaiheessa sekä kunnallisia sähköyhtiötä että monia teollisuuden ja kaupan alan yrityksiä.[6] Fennovoima valitsi vuonna 2011 laitoksen sijoituspaikaksi Pyhäjoen.[7]

Vuonna 2012 Voimaosakeyhtiö SF:stä irtautui useita yrityksiä, muun muassa S-ryhmä ja Atria. [8][9] Toinen pääomistaja E.ON päätti luopua osuudestaan Fennovoimasta lokakuussa 2012. Vuoden 2013 alussa Voimaosakeyhtiö SF päätti ostaa E.ONin 34 prosentin osuuden Fennovoimasta, jolloin siitä tuli Fennovoiman ainoa omistaja.[10] Vuonna 2013 Voimaosakeyhtiöstä SF:stä irtautui edelleen 15 yritystä, muun muassa Oy AGA Ab, Boliden, Componenta Oyj sekä Finnfoam Oy.[11]

Laitoksen toimittajaksi valittiin joulukuussa 2013 Venäjän valtion alainen korporaatio Rosatom. Rosatom paikkasi samalla Fennovoimasta irtautuneiden suomalaisyritysten ja E.ONin jättämää aukkoa voimalan rahoituksessa ostamalla 34 prosentin osuuden Fennovoimasta Voimaosakeyhtiö SF:ltä. [12] Vuoden 2014 alussa Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj luopui hankkeesta.[13] Kesko Oyj:n omistama Kestra päätti vetäytyä hankkeesta vuonna 2014, jolloin Fennovoiman suomalaisomistus putosi alle 50 prosenttiin.[14][15][16] Voimaosakeyhtiö SF vei rahoituskiistan välimiesmenettelyyn, sillä se halusi selvittää, onko Keskolla oikeus vetäytyä Fennovoiman ydinvoimalan rahoittamisesta.[17]. Välimiesoikeus päätti kiistan Kestra Kiinteistöpalvelut Oy:n hyväksi vuonna 2017.[18]

Vuonna 2015 Voimaosakeyhtiön osakkaiksi liittyivät Fortum Oyj:n [19] omistama Fortum Power and Heat Holding Oy ja SRV Yhtiöt Oyj:n [20] omistama SRV Voima Oy ja Outokumpu Oyj[21] nosti omistusosuuttaan.

Koska Rosatomin ydinreaktori ei ollut mukana vuoden 2010 periaatepäätöksessä, jätti Fennovoima hakemuksen periaatepäätöksen täydentämisestä maaliskuussa 2014.[5] Kesäkuussa 2014 Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseasin talousjohtaja Vjatseslav Ivanov arvioi ydinvoimahankkeen kustannusten nousevan aiemmin arvioidusta 4-6 miljardista eurosta 6-7 miljardiin euroon.[22]

Organisaatio

Johto

Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja on Matti Suurnäkki ja sen hallituksen puheenjohtaja on Timo Honkanen, varapuheenjohtaja on Henri Hätönen ja hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Marko Haapala, Risto Kantola, Jarmo Kurikka, Mikael Lemström, Tony Lindström, Andreas Rasmus ja Jukka Toivonen.[4]

Omistajat

Vuonna 2022 yhtiössä on kahdeksantoista osakasta:[23]

  • Fortum Power and Heat Holding Oy
  • Hanhikiven Sähkönmyynti Oy
    • Pyhäjoen kunta
    • Andament Group Oy
    • E. Helaakoski Oy
    • SCG Specialist Contractors’ Group Oy
  • Huoltovoima Oy
  • Kaakon Energia Oy
    • Imatran Seudun Sähkö Oy
    • Parikkalan Valo Oy
  • Katternö Kärnkraft Oy Ab
    • Oy Herrfors Ab
    • Koillis-Satakunnan Sähkö Oy
    • Kruunupyyn Sähkölaitos Oy
    • Lammaisten Energia Oy
    • Naantalin Energia Oy
    • Pietarsaaren Energia Oy
    • Uudenkaarlepyyn Voimalaitos Oy
    • Valkeakosken Energia Oy
    • Vetelin Energia Oy
    • Nor-Maali Oy
  • Lahti Energia Oy
  • Majakka Voima Oy
  • Outokumpu Oyj
  • Pohjois-Suomen Voima Oy
    • Haukiputaan Sähköosuuskunta
    • Keminmaan Energia Oy
    • Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö
    • Raahen Energia Oy
    • Rantakairan Sähkö Oy
    • Tornion Energia Oy
  • Rauman Energia Oy
  • Rautaruukki Oyj: (SSAB:n suomalainen tytäryhtiö) [24]
  • SF Kaukolämpövoima Oy
    • Haapajärven Lämpö Oy
    • Jämsän Aluelämpö Oy
    • Lapuan Energia Oy
    • Lempäälän Lämpö Oy
  • SRV Voima Oy
  • Suomen Voima Oy
  • Oy Turku Energia Ab
  • Vantaan Energia Oy
  • Voimajunkkarit Oy
    • Alajärven Sähkö Oy
    • Jylhän Sähköosuuskunta
    • Kuoreveden Sähkö Oy
    • Lehtimäen Sähkö Oy
    • Seinäjoen Energia Oy
    • Äänekosken Energia Oy
  • Yrittäjien Voima Oy

Lähteet
  1. Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä Kauppalehti. Viitattu 8.2.2016.
  2. Fennovoima siirtyi lähes kokonaan kotimaiseen omistukseen – Voimaosakeyhtiön SF:lle 97 prosentin osuus MTV uutiset. 1.12.2022. Viitattu 28.1.2023.
  3. Voimaosakeyhtiö SF (Arkistoitu – Internet Archive). Fennovoima. Viitattu 19.8.2014.
  4. Yhtiö Voimaosakeyhtiö SF. Viitattu 8.2.2016.
  5. Valtioneuvoston periaatepäätös Fennovoima Oy:n hankkeesta (Arkistoitu – Internet Archive). Työ- ja elinkeinoministriö, 15.4.2014. Viitattu 19.8.2014.
  6. Voimaosakeyhtiö SF:lle 6 uutta osakasta (Arkistoitu – Internet Archive). Voimaosakeyhtiö SF, 2012. Viitattu 19.8.2014.
  7. Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle (Arkistoitu – Internet Archive). Voimaosakeyhtiö SF, 2011. Viitattu 19.8.2014.
  8. Fennovoiman omistukseen muutoksia uuden vaiheen myötä (Arkistoitu – Internet Archive). 29.8.2012. Viitattu 4.9.2012
  9. Fennovoima etenee laitossopimuksen allekirjoitusta kohti. (Arkistoitu – Internet Archive) 14.11.2013. Viitattu 27.03.2014.
  10. Voimaosakeyhtiö SF osti E.ONin osuuden Fennovoimasta (Arkistoitu – Internet Archive). Voimaosakeyhtiö SF, 15.2.2013. Viitattu 19.8.2014.
  11. Fennovoima etenee kohti laitostoimitussopimuksen allekirjoitusta (Arkistoitu – Internet Archive). Voimaosakeyhtiö SF, 14.11.2013. Viitattu 19.8.2014.
  12. Fennovoima ja Rusatom Overseas laitostoimitussopimukseen (Arkistoitu – Internet Archive). Voimaosakeyhtiö SF, 21.12.2013. Viitattu 19.8.2014.
  13. Talvivaara tukee Fennovoiman ydinvoimalahanketta, mutta ei voi tässä vaiheessa sitoutua hankkeen rahoittamiseen Talvivaara. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 2.2.2016.
  14. Fennovoiman ydinvoimalan varma suomalaisosuus putosi alle puoleen Yle. Viitattu 2.2.2016.
  15. Kestra Kiinteistöpalvelut Oy ei osallistu Fennovoima-hankkeen jatkorahoitukseen (Arkistoitu – Internet Archive). Kesko Oyj, 27.3.2014. Viitattu 19.8.2014.
  16. Kestran lähtö Fennovoimalle suuri yllätys. Yle, 27.3.2014. Viitattu 19.8.2014.
  17. Fennovoiman rahoituksesta kiistellään välimiesoikeudessa Helsingin Sanomat. Viitattu 2.2.2016. [vanhentunut linkki]
  18. VÄLIMIESOIKEUS HYLKÄSI VOIMAOSAKEYHTIÖ SF:N KANTEEN KESKON TYTÄRYHTIÖTÄ KESTRA KIINTEISTÖPALVELUT OY:TÄ VASTAAN Pörssitiedote 10.1.2017. Kesko Oyj. Viitattu 27.1.2017.
  19. Fortum osallistuu Fennovoima-hankkeeseen 6,6 %:lla, TGC-1:n uudelleenjärjestelyä koskevissa neuvotteluissa ei tähän mennessä ratkaisua Pörssitiedote. Viitattu 27.1.2017.
  20. SRV mukaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeen rakentamisen projektinjohtoon ja sijoittajaksi pörssitiedote. Viitattu 27.1.2017.
  21. Outokumpu kasvattaa osuuttaan Fennovoimassa 1,8 prosenttiyksikköä pörssitiedote. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 27.1.2017.
  22. Fennovoiman ydinvoimalasta kirjavia hinta-arvioita. Kaleva, 18.6.2014. Viitattu 19.8.2014.
  23. Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaat Voimaosakeyhtiö SF. Arkistoitu 17.9.2017. Viitattu 26.9.2022.
  24. Fennovoiman suuret teollisuusomistajat: Viranomaiset saavat arvioida jatkoedellytykset 1.7.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.2.2016.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.