Voikkaan lakko 1904

Voikkaan lakko 1904 vaikutti merkittävällä tavalla Kymenlaaksossa Viipuria myöten työväenliikkeen järjestäytymiseen.

Syy

Voikkaan paperitehtaan työnjohtaja Schmitz oli käyttäytynyt epäkunnioittavasti tehtaan naistyöntekijöitä kohtaan, minkä vuoksi työntekijät poistivat hänet tehtaalta. Työntekijöiden mukaan salimestari Schmitz oli ahdistellut työntekijöitä sekä kuvaillut heille, mitä vastustelusta seuraa. Työntekijöiden mukaan Schmitz oli ollut pahimmillaan huhtikuun ja kesäkuun välillä, ja hänen toiminnastaan valitti 20 naistyöntekijää. Vaatimukseen Schmitzin erottamisesta tehtaanjohto vastasi, ettei se ole mahdollista, koska vuorineuvos Elving on matkoilla.

Lopulta tehtaan johto vastasi toimenpiteeseen erottamalla yli kymmenen miestyöntekijää ja noin kymmenen naistyöntekijää.[1]

Työntekijä Alma Peltonen ja Schmitz erosivat Kymi-yhtiön palveluksesta.

Lakko

Voikkaan työnväenyhdistys järjesti ensimmäistä kertaa julkisen keskustelun 21. syyskuuta 1904 Schmitzin liittyen.

Erottamisten seurauksena koko tehdas meni lakkoon vaatien työsuhteiden palauttamista ja salimestari Schmitzin erottamista. Poliisit hajottivat lakkolaisten kokouksia ja vangitsivat työväenyhdistyksen puheenjohtajan, Frans Tilan, sekä yhdistyksen rahastonhoitajan. Tilalle langetettiin vankeustuomio sosialistisesta kiihotuksesta.[1]

Syntyneessä keskustelussa suomettarelainen Viipurin yhdessä sitä radikaalimman Wiipurin Sanomien kanssa vastustivat lakkolaisten vaatimuksia, minkä vuoksi Viipurin työnväenyhdistyksen naiset lähtivät osoittamaan sanomalehdelle mieltä päätyen sen toimitukseen. Konttorihenkilökunnan avuksi tuli konttoriin toimittajia, jotka vaativat mielenosoittajia poistumaan uhaten poliisilla. Tuloksena monet vaihtoivat Wiipurin Sanomista Työmieheen.[1]

Lakon syiden selvittelyyn osallistui Suomen ensimmäinen ammattien naistarkastaja Vera Hjelt, joka puolusti lähinnä Kymi-yhtiön näkökantoja, mitä lakkolaiset ja heidän eivät pitäneet hyvänä, koska hän naisena puolusti siveettömäksi epäiltyä. Aura Kiiskisen mukaan Hjelt olisi jopa kysynyt, että onko työläisnaisten siveellisyys niin korkea, että siitä kannattaa tehdä niin suurta kysymystä.

Lähteet
  1. Kiiskinen, Aura: Vuosikymmenien takaa, s. 62. Petroskoi: Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan valtion kustannusliike, 1957.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.