Vohloisten kartano

Vohloisten kartano (ruots. Vols gård) on Lohjalla, Uudellamaalla sijaitseva kartano ja entinen ratsutila. Tila muodostui noin vuonna 1630, kun Vohloisten kylän kolme kantataloa liitettiin yhteen. Nykyisen päärakennuksen vanhimmat osat juontavat juurensa 1700-luvulle.[1]

Vohloisten kartano
Vols gård
Sijainti Lohja, Uusimaa
Rakennustyyppi Kartano
Perustettu 1630
Valmistumisvuosi 1700-luku
Tyylisuunta Uusklassismi, Empire
Runkorakenne Puu
Julkisivumateriaali Puu
Kerrosluku 2
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Nykyisin kartano tarjoaa elämys- ja matkailupalveluita.[2]

Omistajat

Lista Vohloisten kartanon omistajista[1]:

1630-1930
Nimi Titteli/Ammatti Vuodet
Pertti Laurinpoika Ratsumies 1630-1633
Mathias Kirkkoherra 1634-1636
Erkki Tuomaanpoika Ratsumies 1638-1650
Liisa Matintytär Leski 1650-1679
Juhani Erkinpoika 1681-1692
Axel Svahn 1694-1697
Erik Sparrman Kruununvouti 1704
Berendt W. Rehbinder Eversti 1713-1738
Rehbinderin perikunta 1738-1739
Ruth Kapteeni 1740-1754
Ruthin perikunta 1754-1762
Berendt Johan Rehbinder Adjutantti 1763-1780
Karl Gustav Brunow Hovioikeuden sihteeri 1781-1782
Jakob Löfberg Ruukin kirjanpitäjä 1783-1790
Johan Smalén Laamanni 1791-1810
Johanna Smalén Leski 1810-1812
Fredrik Wilhelm Lagerborg Everstiluutnantti 1813-1821
Lagerborgin perikunta 1821-1824
Jakob Johan Dreilick Pankinjohtaja 1825-1832
Viktor Zebor Bremer Varatuomari 1833-1844
Karl Fredrik Emil von Schoultz Kollegianasessori 1845-1857
Johan Gustav Grönhagen Everstiluutnantti 1857-1876
Karl Johan Böhling 1876-1887
Matilda Böhling Leski 1887-1889
Adolf Fredrik Forström 1889-1903
Kaarlo Viktor Tilander Kauppias 1903-1911
Rudolf Johan Cronstedt 1911-1917
Hjalmar Konsantin Linder Kamariherra 1917
Johan Edvard Sillman 1918-1930
Yrjö Olavi Sillman 1930-

Valtaosa Vohloisten kartanon maa-alueista myytiin Lohjan maalaiskunnan, Lohjan kauppalan ja Rakennuskunta Hakan yhteisomistukseen. Lohjan maalaiskunta omisti maa-alueen yksinään vuosina 1982-1996. Vuodesta 1997 eteenpäin omistajana on ollut Lohjan kaupunki. Vohloisten kartanon kartanokeskus rakennuksineen säilyi Yrjö Sillmanin ja hänen perillistensä omistuksessa.[1]

Päärakennus

Vohloisten kartanon mansardikattoisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat todennäköisesti peräisin 1700-luvulta. Tästä todisteena rakennuksessa on säilynyt uusklassisia piirteitä. Myöhemmin rakennuksen pihafasadin päätyihin on lisätty satulakattoiset siivet, niin että rakennus on ylhäältä katsottuna ikään kuin hevosenkengän muotoinen. Lisäsiivet ovat rakennettu empirekaudella joskus 1810-1850 välisenä aikana. Vohloisten kartanon päärakennus käsittää 13 huonetta, joista vain kolme sijaitsee yläkerrassa. Kartanon selvästi vanhin osa on laaja, harmaakivinen ja sokkeloinen kellari.[1]

Kartanon molemmin puolin sijaitsee mansardikattoiset siipirakennukset, jotka lienee rakennettu samoihin aikoihin päärakennuksen kanssa. Siipirakennukset on rapattu ja maalattu keltaisiksi, ja ne sisältää molemmat kuusi huonetta. Siipirakennukset on uusittu kokonaan vuonna 1930.[1]

Lähteet
  1. Vohloisten kartanon historiaa www.sci.fi. Viitattu 29.11.2021.
  2. Majoitu Lohjalla Eventz.today. Viitattu 29.11.2021. (ruotsiksi)
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.