Vladislaus II
Vladislaus II (1456–1516) oli Böömin kuningas vuodesta 1471 ja Unkarin kuningas vuodesta 1490 kuolemaansa asti.
Vladislaus oli Puolan Kasimir Jagiellonin poika, ja hänet äänestettiin Böömin kuninkaaksi vuonna 1471. Hänen valtakautensa alkuvuodet kuluivat sodissa Unkarin Matias Corvinusta vastaan, joka voitti vuonna 1478 entiset Böömin alusmaat Määrin, Sleesian ja Lausitzin. Matiaksen kuoltua Vladislaus äänestettiin hänen seuraajakseen.[1]
Vladislauksen valtaannousun aikaan Unkarin poliittinen elämä oli levotonta. Valtaa pitävät ruhtinaat hyväksyivät Vladislauksen kuninkaaksi sillä ehdolla, että tämä lakkauttaisi ylimääräiset verot, joilla Matias Corvinus oli rahoittanut palkka-armeijaansa. Niinpä Unkarin puolustuskyky romahti juuri, kun turkkilaiset hyökkäsivät alueelle. Muut ylimystön vaatimat muutokset laukaisivat talonpoikaiskapinan, joka tukahdutettiin väkivaltaisesti. Kapinan jälkimainingeissa Unkarille kirjoitettiin uusi perustuslain luonteinen Tripartitum, jolla määriteltiin aateliston velvollisuus totella kuningasta mutta oikeus äänestää uuden kuninkaan valinnasta. Aateliston taisteluvelvollisuus rajattiin puolustussotiin, ja heidän vapautettiin verojen maksusta. Uudet lait syvensivät vastakkainasettelua aateliston ja talonpoikien välillä.[2]
Lähteet
- Vladislas II Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.4.2012. (englanniksi)
- Stephen R. Burant (toim.): Reign of Ulaszlo II and Louis II Hungary: A Country Study. 1989. Library of Congress. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vladislaus II Wikimedia Commonsissa
Edeltäjä: Matias Corvinus |
Unkarin kuningas 1490–1516 |
Seuraaja: Ludvig II |