Viuvala

Viuvala on kylä ja aiempi kyläkeskus Somerniemellä Somerolla. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 85, mikä teki siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan 26. suurimman ja Somerniemen kylistä väkiluvultaan neljänneksi suurimman.[1]

” Vilukselan Vitka
ja Viuvalan Pispa,
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!		 ”

– Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä

Sijainti, palvelut ja liikenne

Viuvala kuuluu 2000-luvulla läheisen Oinasjärven kyläkeskuksen vaikutusalueeseen. Sen lähimpiä naapurikyliä Somerniemellä ovat Oinasjärven rantakylät Kopila lännessä ja Jakkula pohjoisessa. Naapurikunnan Lohjan kylistä se rajoittuu Nummen Leppäkorpeen etelässä sekä Pusulan Hattulan, Hauhulan, Herralan ja Hyrkkölän kylien takamaametsiin idässä.[2][3][4] Kylän kautta kulkee Helsingin suunnasta Somerolle johtava seututie 280, josta erkanevat paikallistietasoiset yhdystiet Viuvalantie Leppäkorven suuntaan ja Jakkulantie Jakkulan suuntaan.[5][6]

Luonto

Viuvala rajoittuu yhdessä naapurikyliensä Oinasjärven, Jakkulan ja Kopilan kanssa Karjaanjoen vesistöön kuuluvaan Oinasjärveen ja kylän vanha ydinalue sijoittuu Oinasjärven laskujoen Pitkiönjoen itärannalle. Kylän pohjoispuolitse kulkee Viuvalannummen harjujakso ja kylän pohjoisrajana on Arimaa-järvestä Oinasjärveen laskeva Mäentaanjoki.[3][4][7]

Historia

Isossajaossa Viuvala on ollut omana jakokuntanaan, mutta lienee aiemmin ollut samaa jakokuntaa viereisen Jakkulan kylän kanssa.[7] Kylän vanhoja taloja ovat olleet Kauranen, Kumuni, Pispa ja Sulka, ja kylän vanha tontti on sijainnut Pitkiönjoen pohjoisrannalla, nykyisten Helsingintien ja Viuvalantien risteyksen kohdalla. Kylän taloista Pispa yhdistettiin vuonna 1914 Sulkaan, mutta Kauranen, Sulka ja Kumuni ovat vielä olemassa hieman alkuperäiseltä kylätontilta hieman sivussa sen eri puolilla.[8]

Kylässä toimi vuosina 1923–1965 Viuvalan kansakoulu.[9] Vielä 1990-luvun alussa kylässä oli myös kaksi kauppaa.[3]

Viuvala kirjallisuudessa

Kylän taloista Viuvalan Pispa yhdessä Someron emäpitäjän alueella sijainneiden Sylvänän Jallin, Syvänojan Sonnin ja Vilukselan Vitkan kanssa mainitaan Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä osana Eeron Jouluyönä laulamaa laulua.[10][11] Romaanissa viitataan näiden ohella myös eräisiin somerolaisiin henkilöihin.[11] Näistä Kivi lienee kuullut Somerolta kotoisin olleelta ystävältään Axel Wiensiltä.[11]

Lähteet
  • Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: [Turun maakuntamuseo], 1990. ISBN 951-9125-77-9.

Viitteet
  1. Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
  2. Lehtonen 1990:505.
  3. Peruskartta 1:20 000. 2024 07 Somerniemi. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  4. Peruskartta 1:20 000. 2024 10 Hyrkkölä. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1992.
  5. Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 9.7.2012)
  6. Kartat ja reitit Eniro. Viitattu 12.8.2011.
  7. Alanen, Timo: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika, s. 197-199. Somero: Amanita, 2004. ISBN 952-5330-14-1.
  8. Lehtonen 1990: 156-157.
  9. Kärki, Manu: Somerniemen kansakoulujen historia. Somerniemi-seuran julkaisu nro 6, 330 s., ISBN 952-5330-07-9.
  10. Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 142. ilmestynyt ensimmäisen kerran 1870. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16671-9.
  11. Kärki, Manu: Uutisia Somerolta ja Somerniemeltä, s. 13. Somero: Amanita, 2008. ISBN 978-952-5330-26-7.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.