Vita nuova

Vita Nuova: Uusi elämä (ital. La Vita Nuova) on Danten varhaisteos, jonka aiheena on ihannoitu rakastettu Beatrice. Dante kirjoitti teosta vuodesta 1283 lähtien lähes kymmenen vuotta, ja se valmistui noin vuonna 1294.^lähde?

Henry Holiday, Dante kohtaa Beatricen Ponte Santa Trinitalla, 1883.

Vita Nuova on prosimetrum-muotoinen eli yhdistelee sekä runomuotoista että suorasanaista tekstiä. Se sisältää 25 sonettia, yhden ballatan ja neljä canzonea sekä 42 lyhyttä proosamuotoista kappaletta, jotka sekä pohjustavat että selittävät runoja. Teos käsittelee Danten palavaa mutta täyttymättömäksi jäänyttä rakkautta Beatrice Portinaria kohtaan, joka oli häntä vuotta nuorempi naapuriperheen tytär. Viimeisessä, kesken jääneessä canzonessa Dante kuvaa Beatricen kuolemaa. Dante kuitenkin kohtaa hänet vielä uudelleen Jumalaisessa näytelmässä. Vaikka teoksessa ei mainita Dantea itseään nimeltä, se on selvästi omaelämäkerrallinen kuvaus Danten nuoruusvuosista.^lähde?

Teos on sisältönsä ohella merkittävä myös siinä mielessä, että se on kirjoitettu italiaksi ja se vaikutti yhdessä Jumalaisen näytelmän kanssa Toscanan murteen muodostumiseen italian kielen standardiksi.[1]