Frame Contemporary Art Finland ja Frame-säätiö

Frame edistää suomalaisen taiteen kansainvälistymistä. Säätiö jakaa apurahoja taiteilijoille ja taidealan ammattilaisille kansainvälistä näyttelytoimintaa, asiantuntijavierailuja ja painotuotteiden valmistamista varten. Frame järjestää taidealan toimijoille kansainvälisiä vierailuja ja tapaamisia sekä seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja ylläpitää HICP-kuraattoriresidenssiä. Säätiö kehittää hankkeita, jotka lisäävät suomalaisten taiteilijoiden näkyvyyttä maailmalla. Tällaisia hankkeita ovat suomalaisten taiteilijoiden ja taiteen ammattilaisten osallistuminen taiteen suurtapahtumiin, messuille ja museonäyttelyihin.^lähde?

Framen suurin kansainvälinen hanke on tilata ja tuottaa Suomen näyttely kahden vuoden välein järjestettävään Venetsian taidebiennaaliin. Suomella on käytössään kaksi paviljonkia, Alvar Aallon suunnittelema Suomen paviljonki ja Sverre Fehnin suunnittelema Pohjoismainen paviljonki, jonka se jakaa Norjan ja Ruotsin kanssa. Molemmat näyttelyt sijaitsevat päänäyttelyalueella Giardinissa. Venetsian taidebiennaalia pidetään maailman arvostetuimpana kansainvälisenä nykytaidetapahtumana.

59. Venetsian taidebiennaalissa vuonna 2022 Suomea edustaa Pilvi Takala. Näyttelyn kuratoi Christina Li.

Vuonna 2019 Suomen paviljongissa oli esillä Miracle Workers -kollektiivin näyttely A Greater Miracle of Perception.^lähde?

Vuonna 2017 Suomen paviljongissa nähtiin Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin näyttely The Aalto Natives. Näyttelyn kuratoi hollantilainen De Haarlem Hallen -museon kuraattori Xander Karskens.

Vuonna 2015 Suomen näyttelyssä nähtiin taiteilijaduo IC-98:n (Patrik Söderlund, synt. 1974 ja Visa Suonpää, synt. 1968) installaatio Tunnit, ajat, iäisyydet (Hours, Years, Aeons). Teos oli esillä Alvar Aalto -paviljongissa. Teos yhdisteli piirrosanimaatiota, ääntä ja materiaalisia elementtejä, ja se oli itsenäinen osa taiteilijaduon Abendland-teossarjaa. Näyttelyn kuratoi Visuaalisen taiteen keskuksen Framen ohjelmapäällikkö, filosofian tohtori Taru Elfving.

Vuonna 2013 Suomella oli poikkeuksellisesti käytössään sekä Aalto-paviljonki että Pohjoismainen paviljonki. Näyttely jakaantui kahteen eri paviljonkiin: Antti Laitinen oli esillä Suomen Alvar Aalto -paviljongissa ja Terike Haapoja Pohjoismaisessa paviljongissa. Näyttelyn kuraattoreina toimivat Marko Karo, Mika Elo ja Harri Laakso.

Frame koordinoi Suomen osallistumista espanjalaisille ARCOmadrid-taidemessuille helmikuussa 2014. Suomen messukokonaisuus koostui 13 galleriasta sekä #FocusFinland-paviljongista, jossa nähtiin taiteilija Heta Kuchkan kaksi videoinstallaatioita. Messukokonaisuuden kuratoi Leevi Haapala. Vuosina 2013–2018 Frame työskenteli avatakseen suomalaiselle nykytaiteelle yhteyksiä Japaniin, Etelä-Koreaan ja Kiinaan.^lähde?

Frame-säätiön perustivat joulukuussa 2011 Espoon, Helsingin, Lahden, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit, Suomen Taideakatemia, Suomen Taideyhdistys, Suomen Taiteilijaseura ja Stiftelsen pro Artibus. Perustajat nimesivät kaksitoistahenkisen säätiön valtuuskunnan.[3] Säätiö rekisteröitiin toukokuussa 2012.[4]

Frame-säätiön edeltäjänä toimi Näyttelyvaihtokeskus Frame, joka oli suomalaisen kuvataiteen näkyvyyttä edistävä asiantuntijalaitos. Näyttelyvaihtokeskus jakoi apurahoja ja tuki suomalaisten taiteilijoiden osallistumista kansainvälisiin biennaaleihin. Lisäksi Frame tarjosi suomalaisille kuvataiteilijoille residenssimahdollisuuksia ulkomailla ja toi ulkomaisia kuraattoreita Suomeen. Keskuksen tehtävä oli myös tiedottaa suomalaisesta kuvataiteesta sekä luoda ja ylläpitää taiteenalan kansainvälisiä kontakteja. Lisäksi Framella oli kattava suomalaistaiteilijoiden portfoliokokoelma.[5] Vuosina 2004–2009 osa toimintaa oli kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu Framework.[5] Sittemmin tiedotuslehti FRAMER ilmestyi kaksi kertaa. Frame vastasi vuoden 2011 Venetsian biennaalin Aalto-paviljongin näyttelystä, jossa Suomea edusti taiteilija Vesa-Pekka Rannikko.

Näyttelyvaihtokeskus perustettiin vuonna 1992 opetusministeriön aloitteesta. Markku Valkonen nimitettiin organisaation ensimmäiseksi johtajaksi. Frame toteutti kulttuurivaihtotehtävää solmimalla yhteyksiä, rahoittamalla teoskuljetuksia ja verkostoitumalla.[6] Vuonna 1998 aloittanut Marketta Seppälä toimi johtajana vuoteen 2010 asti. Hänen johtajankautensa loppuvaiheessa Frame ajautui sisäisiin ongelmiin. Frame oli vuosina 2009 ja 2010 julkisuudessa esillä näyttelyvaihtokeskuksen tulehtuneen työskentelyilmapiirin vuoksi. Organisaatiosta tehtiin valitus Uudenmaan työsuojelupiiriin toukokuussa 2009 johdon asiattomasta ja vähättelevästä toiminnasta. Lopulta Framen hallitus lopetti kaikki keskuksen vakituiset työsuhteet.

Opetusministeriö ilmoitti maaliskuussa 2010 vetäytyvänsä näyttelyvaihtokeskus Framen toiminnasta. Ministeriö katsoi, ettei Framella ollut enää edellytyksiä hoitaa valtionavustuksen edellyttämiä tehtäviä ja se alkoi etsiä uusia tapoja edistää kuvataiteen kulttuurivientiä.[7] Kaikille asista kiinnostuneille tarjottiin mahdollisuus tehdä seuraavan kuun loppuun asti ehdotuksia kuvataiteen viennin kehittämiseksi ja organisoimiseksi.[8] Ministeriö nimitti kesäkuussa 2010 virkamiehen ja kolme avustajaa selvittämään, mikä uusi organisaatio jatkaa näyttelyvaihtokeskuksen työtä.[9] Laura Köönikkä toimi Framen väliaikaisena johtajana 2010–2011.[10] Framen toiminta lopetettiin vuoden 2011 lopussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti suunnata taloudellisen tukensa uudelle perustettavalle säätiölle.