Virvoitusjuoma

Virvoitusjuoma eli limsa tai limu on yleinen nimitys eri tavoin valmistetuille alkoholittomille tai vain vähän (enintään 2,8 %) alkoholia sisältäville juomille.[1] Niitä voidaan nauttia sekä ruoan kanssa että sellaisenaan janon tyydyttäjänä. Virvoitusjuomia ovat esimerkiksi kivennäisvedet, hedelmämehu- ja esanssilimonadit, alkoholittomat viinit ja kalja.[2] Monet virvoitusjuomat koostuvat pääasiassa vedestä, sokerista ja aromeista.[3] Virvoitusjuomissa on usein mukana myös erilaisia happoja, kuten fosforihappoa, hiilihappoa ja sitruunahappoa.[4] Light- eli kevytvirvoitusjuomissa käytetään sokerin sijasta keinotekoisia makeutusaineita, kuten aspartaamia ja asesulfaamia.[3][5][6]

Virvoitusjuomia kaupan hyllyllä

Tunnettuja virvoitusjuomamerkkejä ovat muun muassa Coca-Cola, Dr Pepper, Mountain Dew, Sprite, 7 Up, Pepsi ja Fanta.[7]

Kofeiinipitoisia virvoitusjuomia kutsutaan energiajuomiksi, vaikka ne eivät varsinaisesti sisällä energiaa muita virvoitusjuomia enempää.[8] Energiajuomamerkkejä ovat esimerkiksi Red Devil, ED, Mad Croc, Teho ja Red Bull.[9]

Virvoitusjuomia myydään yleensä tölkeissä tai pulloissa, baareissa myös laseittain niin että tiskillä yhdistetään vesi, makusiirappi ja hiilihappo. Yhdysvaltalaiset juovat virvoitusjuomansa usein jäiden kanssa, ja tapa on levinnyt yhdysvaltalaistyylisiin hampurilaispaikkoihin.

Kulutus

Suomalaiset juovat vuodessa hiilihapollisia virvoitusjuomia keskimäärin noin 60 litraa, norjalaiset noin 115 ja ruotsalaiset noin 75 litraa.[10] Sokerittomat kevytvirvoitusjuomat ovat Suomessa enemmän naisten kuin miesten suosiossa.[11]

Terveysvaikutukset

Sokeripitoiset virvoitusjuomat sisältävät runsaasti energiaa, mutta energian saaminen niiden välityksellä ei aiheuta vastaavaa kylläisyyden tunnetta kuin kiinteän ruoan nauttiminen. Lisäksi virvoitusjuomissa on hyvin vähän tai ei ollenkaan ravintoaineita.[12] Maailman syöpärahaston yhteenvetotutkimuksen mukaan korkeasti sokeroitujen juomien kulutusta tulisi vähentää, koska ne lihottavat ja kohottavat näin ollen syöpäriskiä.[13]

Kevytjuomissa käytettyjen makeutusaineiden turvallisuudesta käydään säännöllisesti julkista keskustelua.[14] Niiden vaikutuksia hampaisiin on myös tutkittu ja havaittu, että aspartaami ei aiheuta reikiä. Happamuutensa takia kevytjuomat aiheuttavat kuitenkin haittoja hampaiden kovakudokselle.[5]

Ympäristövaikutukset

Yhden virvoitusjuomalitran valmistuksen, pakkaamisen ja kuljetusten aiheuttamat ilmastoa lämmittävät päästöt ovat vuonna 2010 julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan noin yksi kilo hiilidioksidia(ekv) eli yhtä suuret kuin maidolla.[15]

Historiaa Suomessa

Virvoitusjuomien myynnin voidaan katsoa Suomessa alkaneen 1865, kun August Ludvig Hartwall perusti Helsinkiin kivennäisvesikioskeja, joissa myytiin myös makeisiin mehuihin sekoitettua mineraalivettä (sekä Koskenkorva-viinanlähde? ja kivennäisveden sekoituksen, ”kossuvissyn” esiastetta). Vuoden 1865 kesä oli kuuma ja kaivovesien laatu Helsingissä oli huono, joten juomat tekivät kauppansa. Suomen ensimmäisiä pullotettuja virvoitusjuomia olivat Omenapore ja Sitruunasooda. Virallisesti Coca-Cola tuli Suomeen Helsingin olympialaisissa vuonna 1952, tosin Helsingin Stockmannilla Coca-Colaa oli saatavilla jo 1930-luvulla.[16]

Virvoitusjuomat yleistyivät Suomessa vasta 1950-luvulla ja pysyivät juhlajuomina 1970-luvulle asti.lähde?

Muuta

Ranskalaisen 60 Millions de Consommateurs -lehden teettämässä laboratoriotutkimuksessa tarkasteltiin Ranskan 19 suosituinta virvoitusjuomaa. Tutkituista juomista kymmenessä todettiin olevan pieniä määriä alkoholia. Coca-Colan ja Pepsin alkoholipitoisuus oli noin 0,001 prosenttia eli noin 10 ppm.[17][18]

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. Finlex Alkoholilaki 1 Luku 3 § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941143
  2. Sadeniemi, Matti (päätoimittaja): Nykysuomen sanakirja, osa 6, s. 558. WSOY, 1996. ISBN 951-0-18267-2.
  3. Juomat: Mehu- ja virvoitusjuomat (Internet Archivessa, tallennettu 26.4.2014) Kuntolehti.com. SUL Julkaisut Oy. Arkistoitu 26.4.2014. Viitattu 10.2.2018.
  4. Lavonen, Meisalo & al.: Elintarvikekemiaa Edu.helsinki.fi. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.7.2012.
  5. Light-juomista ei reikiä hampaisiin Kaleva.fi. 3.7.2002. Kaleva Oy. Viitattu 2.7.2012.
  6. Heinonen, Liisa: Makeuttajat diabeetikon ruokavaliossa (Keinotekoiset makeuttajat) Terveyskirjasto.fi. 18.3.2011. Kustannus Oy Duodecim. Arkistoitu 26.4.2011. Viitattu 2.7.2012.
  7. Hartlaub, Peter: Sweet! America’s top 10 brands of soda Msnbc.com. Viitattu 2.7.2012. (englanniksi)
  8. Energiajuomat Evira.fi. 21.9.2010. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Arkistoitu 26.10.2012. Viitattu 2.7.2012.
  9. Energiajuomaesite (pdf) (Sivu 2) Nuorisuomi.fi. Nuori Suomi ry. Arkistoitu 5.6.2012. Viitattu 2.7.2012.
  10. http://www.hartwall.fi/fi/Ota-yhteytta/Usein-kysyttya/Tuotteet/
  11. Lehto, Oskari: Paraguaylainen pensas antaa makeutta limppareihin Lansivayla.fi. 6.2.2012. Suomen Lehtiyhtymä. Viitattu 2.7.2012. [vanhentunut linkki]
  12. Laihduttaminen ja juomat Duodecim.fi. 2011. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 2.7.2012. [vanhentunut linkki]
  13. http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/7069914.stm
  14. Hiila, Ilona: Suosi kevytjuomia mutta muista kohtuus niissäkin Savonsanomat.fi. 28.8.2008. Viitattu 2.7.2012. [vanhentunut linkki]
  15. Nutrient density of beverages in relation to climate impact. Sivu 3. https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.3402/fnr.v54i0.5170
  16. Stockmannin historiaa[vanhentunut linkki]
  17. Tutkimuksen shokkitulos: Nämä virvoitusjuomat sisältävät alkoholia MTV3.fi. 28.6.2012. MTV3 Internet. Viitattu 2.7.2012.
  18. Länkinen, Tiina: Ranskalaislehti: Limsan salainen ainesosa on alkoholi Yle.fi. 27.6.2012. Yle. Viitattu 2.7.2012.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.