Virtsatieinfektio

Virtsatieinfektiossa (VTI) virtsateissä tapahtuu bakteerien lisääntymistä. Yleisin virtsatieinfektioiden aiheuttaja on Escherichia coli -bakteeri. Virtsatieinfektio johtaa tulehdukseen virtsateissä, tyypillisesti virtsaputkentulehdukseen eli uretriittiin sekä virtsarakontulehdukseen eli kystiittiin – näitä kahta voidaan nimittää yhdessä uretrokystiitiksi (tai Käypä hoito -suosituksen mukaan kystiitiksi)[1]. Bakteerien levitessä ylemmäs virtsateissä voi seurauksena olla munuaistulehdus eli pyelonefriitti.[2]

Virtsatieinfektio

Virtsanäytteessä mikroskoopilla näkyvät valkosolut ja basillit viittaavat virtsatieinfektioon.
Luokitus
ICD-10 N39.0 Sijainniltaan määrittämätön virtsatieinfektio
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Miehillä virtsatieinfektioon voi liittyä myös eturauhastulehdus eli prostatiitti.[2]

Epidemiologiaa
Staphylococcus aureus -bakteereja virtsaputkessa olleella katetrilla. Bakteereja voi kolonisoitua katetrille, joten katetri lisää virtsatieinfektion riskiä.

Alle yksivuotiailla virtsatieinfektioiden ilmaantuvuus on 7 : 1 000, eikä suurta eroa poikien ja tyttöjen välillä ole. Yksivuotiaasta ylöspäin virtsatieinfektioiden ilmaantuminen vähenee iän myötä pojilla voimakkaasti ja tytöillä vähemmän.[1]

Imeväisiän jälkeen virtsatieinfektiot ovat naisilla huomattavasti yleisempiä kuin miehillä.[1]

Virtsatieinfektiolle altistavat heikentynyt limakalvopuolustus (esimerkiksi vaihdevuosien jälkeen), yhdyntä ja virtsanjohdinten toiminnan häiriöt. Virtsateihin kohdistunut toimenpide tai katetrointi lisää VTI:n riskiä ja selittää usein miehen virtsatieinfektion.[1] Virtsarakon epätäydellinen tyhjeneminen on merkittävä VTI:n riskitekijä.[2]

Oireet

Dysuria eli virtsatessa tuntuva kipu tai kirvely on virtsaputken infektiosta kertova oire. Virtsarakontulehdukseen liittyy pakottava ja tiheästi esiintyvä virtsaamistarve.[2]

Pyelonefriitissä ei välttämättä ole virtsaamisoireita, mutta voi esiintyä kuumetta ja kipua kyljessä tai selässä.[1]

Imeväisikäisillä virtsatieinfektio ei välttämättä aiheuta paikallisia oireita.[1]

Hoito

Käypä hoito -suosituksen mukaan naisen komplisoitumaton virtsarakontulehdus voidaan todeta oireiden perusteella. Muunlaista tulehdusta epäiltäessä tutkitaan virtsanäyte, ja siitä tehdään bakteeriviljely. Virtsatieinfektiota hoidetaan mikrobilääkkeellä. Mikäli VTI-potilaalla on katetri, se tulisi vaihtaa tai mahdollisuuksien mukaan poistaa.[1]

Karpalomehua on perinteisesti käytetty virtsatieinfektion ehkäisyyn ja hoitoon.[1][3] Käyttöä on tutkittu vuonna 2012 julkaistujen tietojen mukaan esimerkiksi Oulun yliopistossa. Puolukka-karpalomehun käyttö antibiootin ohella on vähentänyt virtsatietulehduksen uusimista lapsilla jopa 40 prosenttia.[4]

Ehkäisy

Virtsatieinfektioita voidaan ehkäistä hyvällä alapään hygienialla. Saippua alapään pesuaineena aiheuttaa kuitenkin ihoärsytystä ja siten infektioiden lisääntymistä molemmilla sukupuolilla. Sukuelinten pesu juoksevalla vedellä ja suihkulla ilman saippuaa on järkevä ratkaisu.[5]. Virtsatieinfektioille voi altistua huonojen WC-tottumusten seurauksena. Naisilla tämä tarkoittaa mm. pyyhkimistä takaa eteenpäin. Tällöin ulosteperäiset bakteerit pääsevät nousemaan virtsaputkeen.[6]

Lähteet
  1. Virtsatieinfektiot Käypä hoito. 7.11.2006. Viitattu 27.11.2010.
  2. Black, Jacquelyn G.: ”Urogenital and Sexually Transmitted Diseases”, Microbiology, s. 610. International Student Version, Seventh Edition. John Wiley & Sons (Asia) Pte. Ltd., 2008. ISBN 978-0470-23415-0. (englanniksi)
  3. Terveydeksi.fi,
  4. Ylen uutiset viitattu 2.11.2012
  5. Virtsatieinfektio Hoitonetti. Arkistoitu 27.12.2010.
  6. What is a Urinary Tract Infection? News Medical.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.