Vironniemi

Vironniemi (ruots. Estnäs) on Helsingin kantakaupungin ydinosan muodostava peruspiiri ja samalla Suomen hallinnollisen ja taloudellisen päätöksenteon keskus sekä Helsingin tärkeimpien kirkkojen sijaintipaikka. Vironniemellä sijaitsevat Presidentinlinna, Valtioneuvoston linna, Senaatintori, Tuomiokirkko, Uspenskin katedraali ja Suomen pankki.

Vironniemi
Estnäs
Kaupungin kartta, jossa Vironniemi korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Vironniemi korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 101
Pinta-ala 2,04[1] km² 
Väkiluku 12 794[2] (31.12.2021)
Väestötiheys 6 272 as./km²
Osa-alueet Kluuvi, Kruununhaka, Katajanokka
Postinumero(t) 00100, 00160, 00170
Lähialueet Kaartinkaupunki, Kamppi, Etu-Töölö, Siltasaari, Sörnäinen

Muita merkittäviä kohteita alueella ovat esimerkiksi Helsingin yliopiston päärakennus, Helsingin kaupungintalo, Helsingin päärautatieasema ja Postitalo. Usealla pankilla ja suuryrityksellä on pääkonttori Vironniemellä, samoin sieltä löytyvät Sokoksen ja Stockmannin tavaratalot ja maan suurimman päivälehden Helsingin Sanomien Sanomatalo. Kulttuurielämän ytimestä osa toimii Vironniemellä: Kansalliskirjasto, Kansallisteatteri, Ateneum, Kiasma ja Musiikkitalo.

Historiaa

Töölönlahdesta etelään työntyi aikoinaan kapea Kluuvinlahti, joka ulottui nykyisen Esplanadin puiston alueelle saakka. Siihen aikaan Vironniemellä tarkoitettiin mainitun lahden itäpuolelle jäänyttä aluetta.

Nykyisen Helsingin keskustan synty juontuu vuoteen 1640. Tuolloin kaupungin keskus siirrettiin Vironniemelle syntypaikastaan Vantaanjoen suusta, nykyisen Vanhankaupungin kaupunginosan maisemista.[3]

Kaupunki kasvoi ja kehittyi. Se näkyy yhä: vanhat, 1700- ja 1800-luvulta peräisin olevat talot muodostavat noin neljänneksen alueen nykyisestä rakennuskannasta. Vielä 1850-luvulle saakka kaupungin rakentaminen keskittyi lähinnä Vironniemen alueelle ja sen eteläpuolelle.

Kun Kluuvinlahti 1800-luvulla vähitellen täytettiin, Vironniemen nimi jäi pois käytöstä muissa paitsi historiallisissa yhteyksissä. Vasta 1980-luvulla nimi palautettiin käyttöön peruspiirin nimenä, kun peruspiirijako otettiin käyttöön.

Vironniemen kaupunginosat ja naapurit

Vironniemen peruspiiri jakaantuu kolmeen hallinnolliseen osa-alueeseen (kaupunginosaan): Kruununhaka, Kluuvi ja Katajanokka.

Naapurikaupunginosia ovat eteläpuolella sijaitsevan Ullanlinnan peruspiiriin kuuluva Kaartinkaupunki. Lännessä Vironniemeä sivuavat Kampinmalmin peruspiirin osa-alueet Kamppi ja Etu-Töölö. Pohjoispuolella vieressä ovat Kallion peruspiirin Siltasaari Pitkänsillan toisella puolella ja Sörnäinen edellistä itäisemmän Hakaniemen sillan takana.

Työpaikka ja koti tuhansille

Vironniemi on erittäin merkittävä työllistäjä (36 494 työpaikkaa, 31.12.2012) ja samalla 12 794 kaupunkilaisen koti (31.12.2021). Lähes 80 % alueen asuntokannasta on rakennettu ennen vuotta 1960 ja runsas 10 % 1980-luvulla,[1] kun asuntotuotantoa ohjattiin Katajanokalle.

Alueen asukkaiden koulutustaso on peruspiireistä kaupungin toiseksi korkein: vuoden 2012 lopussa 55,6 prosenttia alueen asukkaista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Ruotsinkielisiä alueen asukkaista on 9,6 % (1.1.2014), mikä on selvästi korkeampi osuus kuin kaupungissa keskimäärin. Työttömyysaste on varsin alhainen ja tulotaso tavanomaista korkeampi.[1]

Liikenneyhteydet ovat erinomaiset, joskin liikenne on ruuhkaista. Vironniemelle tai sen kautta kulkee lukuisia raitiotie-, linja-auto-, juna- ja lauttareittejä. Metron kaksi asemaa – Rautatientorin metroasema ja Helsingin yliopiston metroasema – sijaitsevat alueella. Liikenneväylät – kadut, ratapiha ja laiturialueet – ovat kuitenkin vallanneet noin 45 % kantakaupungin ytimen maapinta-alasta. Alueella sijaitsee useita arvostettuja koulutuslaitoksia, kuten Helsingin yliopisto ja Sibelius-lukio.

Lähteet

  1. Helsinki alueittain 2014 (Vironniemen peruspiiri sivuilla 30–33.) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 10.5.2015.
  2. Taulukko: Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alkaen 31.12.2015. Lopullinen tieto 31.12.2021 (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Ennakkoväkiluku) aluesarjat.fi. Arkistoitu 13.10.2004. Viitattu 12.6.2022.
  3. Suolahti, Eino E.: ”400-vuotias Helsinki”, Mitä Missä Milloin 1951, s. 156. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.