Viron presidentti
Viron tasavallan presidentti (vir. Eesti Vabariigi President) on Viron tasavallan valtionpäämies. Viro on vahvasti parlamentaarinen tasavalta, jonka hallituksen johdossa ja ylimpänä vallankäyttäjänä on pääministeri. Näin ollen presidentillä ei ole kovin paljon poliittista valtaa, vaan hänen asemansa on ensisijaisesti edustuksellinen, vaikkakin presidentti nimittää pääministerin ja hallitustunnustelijan.[1] Suomen presidentistä poiketen Viron presidentti toimii nimellisesti maanpuolustuksen johtajana, muttei puolustusvoimien ylipäällikkönä, sillä sodasta, rauhasta ja puolustusvoimien liikekannallepanosta päättää parlamentti presidentin ehdotuksen perusteella.[1] Presidentin on erottava poliittisista puolueista astuessaan virkaan. Sama henkilö voi toimia tehtävässä korkeintaan kahden peräkkäisen kauden ajan.
| Viron presidentti Eesti Vabariigi President |
|
|---|---|
 Tunnus |
|
_(cropped).jpg.webp) |
|
|
Nykyinen
|
|
|
11. lokakuuta 2021 lähtien
|
|
| Virka-asunto | Kadriorgin presidentinpalatsi |
| Kauden pituus | 5 vuotta, uudelleenvalinta mahdollinen |
| Perustettu | 24. huhtikuuta 1938 |
| Ensimmäinen | Konstantin Päts |
| Kotisivut |
president |
| Osa artikkelisarjaa |
| Viron politiikka |
|---|
 |
|
Ulkosuhteet |
Nykyinen Viron presidentti on 30. elokuuta 2021 järjestetyssä presidentinvaalissa valittu Alar Karis, joka astui virkaansa 11. lokakuuta 2021.[2][1] Edellinen presidentti oli vuonna 2016 valittu Kersti Kaljulaid.
Presidentin valinta
Virossa ei järjestetä minkäänlaista kansanäänestystä vaan presidentin valitsee Riigikogu tai valitsijakokous viideksi vuodeksi.[3] Valitsijakokous kootaan, mikäli kukaan presidenttiehdokkaista ei saa kahden kolmanneksen enemmistöä Riigikogun äänistä kolmessa äänestyskierroksessa. Valitsijakokous koostuu parlamentin jäsenistä ja paikallisten itsehallintoelinten edustajista. Se äänestää kahdesta presidenttiehdokkaasta, mutta voi asettaa lisäehdokkaitakin, jos 21 kokouksen jäsentä sellaisen ehdottaa. Jos ehdokas saa yli puolet annettavissa olevista äänistä, hänet valitaan. Ellei kukaan ehdokkasta saa yli puolta äänistä (esimerkiksi tyhjien äänestyslippujen takia), kahden eniten ääniä saaneen kesken järjestetään toinen äänestys. Jos tässäkään äänestyksessä kumpikaan ei saa yli puolia annetuista äänistä, presidentin valitseminen siirtyy takaisin Riigikoguun.[4]
Valintaprosessia on paikkapaikoin arvosteltu laajalti, sillä vaalitapa näyttäytyy monen silmissä erittäin sekavana ja epävarmana, kuin myös kansan tahdon vastaisena. Ajatuksella suorasta kansanvaalista ei vain ole riittävää kannatusta parlamentissa, sillä sen vastustajien mukaan suora vaalitapa antaisi presidentille liian vahvan mandaatin parlamenttivetoisessa demokratiassa, mikä olisi siten ristiriidassa presidentin melko rajallisten valtaoikeuksien kanssa. Tiedettävästi vain Viron keskustapuolue ja konservatiivinen kansanpuolue ovat ainoina puolueina avoimesti puolustaneet kansanvaalin käyttöä osana valintaprosessia.[5][6][7]
Historia
Viro itsenäistyi ensimmäisen kerran 24. helmikuuta 1918. Tuolloin maassa ei ollut presidenttiä, vaan valtionpäämiehen tehtäviä hoiti riigivanem (valtionvanhin), kunnes toimen haltija Konstantin Pätsistä tuli Viron ensimmäinen presidentti 1938. Presidenttinä Pätsillä oli laajat valtaoikeudet, mutta hänen kautensa jäi lyhyeksi Neuvostoliiton miehittäessä Viron vuonna 1940.lähde? Viron presidentin kultaiset käädyt vietiin kesällä 1940 Moskovaan, jossa ne ovat edelleen.[8][9]
Seuraava presidentti Virolle valittiin vasta maan itsenäistyessä uudelleen vuonna 1992.
Viron presidentit
| №. | Presidentti (syntynyt–kuollut) |
Virkakausi | Puolue | |
|---|---|---|---|---|
| 1. |  |
Konstantin Päts (1874–1956) |
24. huhtikuuta 1938 – 21. kesäkuuta 1940 | Isänmaan liitto |
| 2. |  |
Lennart Meri (1929–2006) |
6. lokakuuta 1992 – 8. lokakuuta 2001 | Isänmaaliitto |
| 3. |  |
Arnold Rüütel (s. 1928) |
8. lokakuuta 2001 – 9. lokakuuta 2006 | Viron Kansanliitto |
| 4. |  |
Toomas Hendrik Ilves (s. 1953) |
9. lokakuuta 2006 – 10. lokakuuta 2016 | sosiaalidemokraatti |
| 5. | .jpg.webp) |
Kersti Kaljulaid (s. 1969) |
10. lokakuuta 2016 – 11. lokakuuta 2021 | sitoutumaton |
| 6. |  |
Alar Karis (s. 1958) |
11. lokakuuta 2021 alkaen | sitoutumaton |
Katso myös
Lähteet
- Viron presidentiksi valittu Alar Karis vannoo tänään virkavalansa – Yle listasi, miten hänen roolinsa poikkeaa Sauli Niinistön asemasta Yle Uutiset. 11.10.2021. Viitattu 10.5.2022.
- Kooli, Rain: Viron uusi presidentti on yliopistomiehiä ja toivoo koulutusyhteistyötä Suomen kanssa: "Meistä voisi tulla yhdessä koulutetuimpia kansakuntia" Yle Uutiset. 31.8.2021. Viitattu 16.9.2021.
- Kooli, Rain: Viron presidentinvaali on ajautumassa kaaokseen jo toista kertaa peräkkäin – "Instituutio kyntää pohjamudissa", sanoo politiikan tutkija 11.8.2021. Yle. Viitattu 22.8.2021.
- Rausmaa, Heikki: Viron valtionpäämiehet 5/2016. Tuglas-seura. Viitattu 21.12.2016.
- Viron presidentinvaali on ajautumassa kaaokseen jo toista kertaa peräkkäin – "Instituutio kyntää pohjamudissa", sanoo politiikan tutkija Yle Uutiset. 11.8.2021. Viitattu 10.5.2022.
- Viron parlamentti kokoontui tänään valitsemaan presidenttiä – mutta miksi prosessi on niin sekava? Yle kokosi viisi kysymystä ja vastausta Yle Uutiset. 30.8.2021. Viitattu 10.5.2022.
- Presidentinvaalin ensimmäinen äänestys ei tuonut tulosta Virossa – Alar Karisin presidenttiys jäi viiden äänen päähän Yle Uutiset. 30.8.2021. Viitattu 10.5.2022.
- René Nyberg: Patriarkkoja ja oligarkkeja, s. 49–50. Siltala, 2019. ISBN 978-952-234-569-1.
- Kaja Grünthal: Viro tahtoo presidenttinsä käädyt Kremlin museon kassakaapista Helsingin Sanomat. 8.9.2001. Viitattu 10.5.2022.
Aiheesta muualla
- Viron presidentin virallinen sivusto (viroksi, venäjäksi, englanniksi)
- Entisen presidentin Lennart Meren arkistoitu sivusto (viroksi, englanniksi, saksaksi)