Viron kokoomuspuolue

Puolue syntyi Viron uuden itsenäistymisen jälkeen 8. joulukuuta 1991. Puolueen jäsenissä oli huomattava osa entistä Neuvosto-Viron nomenklatuuraa, joka tuki sosiaalisen markkinatalouden soveltamista siirtymäkaudella vanhasta neuvostotaloudesta markkinatalouteen. Puolue osallistui uuden itsenäisyyden ensimmäisiin riigikogu-vaaleihin syyskuussa 1992 "Turvallinen koti" (vir. Kindel Kodu) -vaaliliiton osana. Vaaliliiton muut jäsenet Viron kokoomuspuolueen lisäksi olivat entisten kolhoosijohtajien ja maatalousvirkamiesten Maaliitto vir. Eesti Maaliit ja pienempi Oikeusliitto vir. Eesti Demokraatlik Õigusliit. "Turvallinen koti" -vaaliliitto sai kaikkiaan 17 paikkaa riigikogun 101 paikasta, mutta joutui oppositioon Isänmaaliiton Mart Laarin muodostaessa oikeistohallituksen. Kokoomuspuolueen osuus 17:stä oli kuusi edustajaa.

Seuraavissa riigikogun vaaleissa 1995 Kokoomuspuolueen ja maaseudun ihmisten vaaliliiton (vir. Valimisliit Koonderakond ja Maarahva Ühendus (KMÜ)) alaisuuteen kuuluivat Viron kokoomuspuolue, Maaliitto, Viron eläkeläisten ja perheiden puolue (vir. Eesti Pensionäride ja Perede Erakond) ja Maanviljelijöiden liitto (vir. Põllumeeste Kogu). Vaaliliiton puolueet olivat olleet oppositiossa siihen asti, mutta maaliskuun 1995 vaaleissa vaaliliitosta tuli suurin ryhmä eli se sai 32 % äänistä ja 41 paikkaa 101-jäsenisestä riigikogusta. Vaaliliiton ja samalla kokoomuspuolueen edustajana Tiit Vähi sai tehtävän muodostaa hallitus, johon tuli mukaan myös Edgar Savisaaren johtama Keskustapuolue (vir. Eesti Keskerakond). Hallitus kaatui kuitenkin jo marraskuussa 1995 ns. nauhaskandaaliin, jossa selvisi, että toisten poliitikkojen keskusteluja oli nauhoitettu. Kaiken lisäksi sisäministeri Savisaar oli sekaantunut tähän skandaaliin, joten hallituksessa ollut Keskustapuolue joutui siirtymään oppositioon. Viron kokoomuspuolue ja Vähi pääministerinä kuitenkin jatkoi muodostaen hallituksen uuden kumppanin eli Viron reformipuolueen (vir. Eesti Reformierakond) kanssa. Tämä jälkimmäinen Vähin hallitus istui maaliskuuhun 1997, jonka jälkeen pääministeriksi nousi toinen kokoomuspuoluelainen eli Mart Siimann halliten vähemmistöhallituksena maaliskuuhun 1999.

Vuoden 1999 riigikogun vaaleissa Kokoomuspuolue ei päässyt enää vaaliliittoihin, kuten aiemmin. Tuloksena oli vain seitsemän edustajaa riigikoguun. Puolue joutui tämän jälkeen oppositioon.

Elokuussa 2000 puolueen näkyvä hahmo, entinen riigikogun puhemies Ülo Nugis erosi kannattajineen puolueesta perustaen oman puolueensa. Tämän seurauksena Viron kokoomuspuolue ajettiin alas marraskuuhun 2002 mennessä.

• 1991 – 1992: Jaak Tamm
• 1992 – 1993: Peeter Lorents
• 1993: Riivo Sinijärv
• 1993 – 1997: Tiit Vähi
• 1997 – 1999: Mart Siimann
• 1999 – 2000: Andrus Öövel
• 2000 – 2002: Märt Kubo