Viron Helsingin-suurlähetystö

Lähetystörakennuksen rakennutti Viron valtio Oskar Kallaksen vuonna 1919 ostamalle entiselle huvilatontille.[3] Vuosina 1872–1933 tontilla sijaitsi kenraalikuvernöörin kanslian kirjaajan, kollegiasessori Peter Wilhelm Arnold Behsen rakennuttama vuokrahuvila sekä kaksi muuta puurakennusta, joissa oli myös asuinhuoneita.[4] Näiden tilat olivat vuokrattuina, mistä johtuen lähetystö sai aluksi käyttöönsä vain yhden viiden hengen asunnon ja jatkoi vuoteen 1923 toimintaa Tehtaankatu 1:n alakerrassa sijainneissa vuokratiloissa.[5] Lähettiläs Hans Rebanen aloitteesta lähetystölle päätettiin vuonna 1931 rakentaa uudisrakennus samalle tontille. Suunnittelukilpailun voitti virolainen arkkitehti Konstantin Bölau ja nykyinen rakennus valmistui vuonna 1933. Kaksikerroksinen talo edustaa funktionalistista tyyliä. Se oli aikanaan ensimmäinen Viron lähetystöksi rakentama talo.[3]

Viimeinen lähettiläs ennen Viron miehitystä oli Aleksander Warma. Hän jätti lähetystötalon 6. elokuuta 1940, jolloin Neuvostoliitto julisti Viron osaksi aluettaan. Warma ei luovuttanut taloa, vaan sinetöi sen ovet ja jätti avaimet vartiointiliikkeelle. Neuvostoliiton lähetystö otti rakennuksen haltuunsa muutaman päivän kuluttua saatuaan siihen poliisin virka-apua. Jatkosodan aikana Suomi antoi rakennuksen Neuvostoliiton etuja Suomessa valvoneen Ruotsin lähetystön hallintaan, sodan jälkeen sen otti haltuunsa ensin valvontakomissio ja sitten Neuvostoliitto. Talossa toimivat Neuvostoliiton konsulaatti ja kaupallinen edustusto kunnes ne siirtyivät vuonna 1952 Tehtaankadulle valmistuneeseen uuteen Neuvostoliiton suurlähetystön taloon, minkä jälkeen entinen Viron lähetystö oli lähetystöhenkilökunnan kirjastona, kauppana ja klubihuoneistona. Neuvostoliitto vaihtoi sen ja eräitä muita tontteja Suomen valtion kanssa Tehtaankadulla sijaitsevaan tonttiin, jolle rakennettiin Neuvostoliiton kaupallisen edustuston uusi talo. Eduskunta hyväksyi vaihtokaupan vuonna 1968, mutta rakennus luovutettiin suomalaisille vasta syyskuussa 1973. Talosta kaavailtiin läheisen Helsingin hovioikeuden lisätiloja, mutta hanke jäi toteutumatta ja rakennus tyhjilleen, kunnes se myytiin vuonna 1977 Bulgarialle.[6]

Viron itsenäistyttyä uudelleen vuonna 1991 vanhan lähetystörakennuksen takaisin saaminen kangerteli, ja lähetystö toimi Fabianinkadulla.[7] Suomen valtio osti rakennuksen takaisin Bulgarialta ja vaihtoi sen Viron kanssa Tallinnassa sijaitsevaan vanhaan Suomen lähetystörakennukseen. Talo palautui Viron suurlähetystön käyttöön helmikuussa 1994.[6]