Virginianpihta

Virginianpihta (Abies fraseri) on Appalakkien eteläosista kotoisin oleva ainavihanta, pienehkö havupuu, joka kuuluu pihtojen sukuun ja mäntykasvien heimoon.[2][3] Se on läheistä sukua palsamipihdalle, jonka kanssa risteytyessään se muodostaa vermontinpihdan (A. × phanerolepis).[2][4]

Virginianpihta
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Havupuut Pinophytina
Luokka: Havupuut Pinopsida
Lahko: Pinales
Heimo: Mäntykasvit Pinaceae
Suku: Pihdat Abies
Laji: fraseri
Kaksiosainen nimi

Abies fraseri
(Pursh) Poir., 1817[1]
Katso myös

  Virginianpihta Wikispeciesissä
  Virginianpihta Commonsissa

Ulkonäkö ja koko
Virginianpihdan oksa.

Virginianpihta kasvaa 15–18 metriä korkeaksi ja rinnankorkeusläpimitaltaan alle 30 senttimetriä paksuksi puuksi, jolla on matalat juuret, leveähkön kartiomainen latvus ja harvat haarat.[2][5] Yleensä se alkaa tuottaa siementä 15-vuotiaana ja elää keskimäärin 150-vuotiaaksi. Suurin koskaan löydetty yksilö oli 26,5 metriä korkea ja läpimitaltaan 86 senttimetriä.[2] Virginianpihdan kuori on nuorena sileää mutta muuttuu vanhemmiten karheaksi. Kuluvan kesän kasvainranka on tiheään punertavakarvainen.[5] Talvisilmut ovat pihkaiset, oranssinruskeat ja munanmuotoiset tai pallomaiset.[4][5]

Lehdet ovat litteitä neulasia, jotka siirottavat kampamaisesti sivuille ja paljastavat puun haararangan. Yksittäinen neulanen on 10–20 millimetriä pitkä ja 2 millimetriä leveä ja muodoltaan kapean vastapuikea. Sen yläpinnalla on ilmarakoja ja alapinnalla kaksi puhtaanvalkoista, 8–12-jonoista ilmarakojuovaa. Kukinto on perätön ja tylppäkärkinen käpy, jossa on pitkäkärkiset ja taakäänteiset peitinsuomut.[4][5] Virginianpihta on yksikotinen eli samassa yksilössä kasvaa sekä hede- että emikukintoja.[3] Hedekukinnon pituus on yleensä alle 1 senttimetriä ja emikukinnon 4–5,5 senttimetriä.[2]

Levinneisyys

Virginianpihta on kotoisin Appalakkien eteläisimmiltä huipuilta. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu Lounais-Virginiaan, Itä-Tennesseehen ja Pohjois-Carolinan länsiosiin.[2]

Elinympäristö
Joulukuuseksi viljeltyjä virginianpihtoja.

Virginianpihta kasvaa 1 700 – 2 000 metrin korkeudessa sijaitsevissa lauhkean vyöhykkeen sademetsissä. Se viihtyy viileänkosteassa ilmastossa ja vähäkalkkisessa ja keskiravinteisessa maaperässä.[2][4] Vuorten huipuilla ja ylärinteillä kasvavissa havumetsissä se on usein valtapuu ja sitä matalammalla se muodostaa sekametsiä kanadanhemlokin, keltahevoskastanjan ja sokerivaahteran kanssa.[2]

Virginianpihdan olemassaoloa uhkaa eniten pieni havukirva Adelges piceae, joka saapui sen levinneisyysalueelle 1950-luvulla. Uusimmat pihtasukupolvet näyttäisivät tosin kehittyneen vastustuskykyisemmiksi kirvalle.[2]

Käyttö

Virginianpihdalla ei ole merkitystä metsätaloudelle, mutta sitä käytetään jonkin verran koristepuuna ja joulukuusena. Oravat syövät sen siemeniä ja kärkisilmuja.[2]

Lähteet
  • Hämet-Ahti, Leena & Palmén, Annikki & Alanko, Pentti & Tigerstedt, Peter M. A.: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.

Viitteet
  1. Abies fraseri IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Janet Sullivan: Abies fraseri Fire Effects Information System. USDA Forest Service. Viitattu 8.4.2011. (englanniksi)
  3. Alanko, 57.
  4. Alanko, 63.
  5. Alanko, 62.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.