Violet Gibson

Violet Albina Gibson (31. elokuuta 1876 Dublin, Irlanti – 2. toukokuuta 1956 Northampton, Englanti)[1] oli irlantilais-englantilainen aatelisnainen, joka yritti vuonna 1926 murhata Italian diktaattori Benito Mussolinin ampumalla. Virallisesti murhayrityksen syyksi todettiin Gibsonin mielisairaus.

Gibsonin isä oli Irlannin englantilaistaustaiseen eliittiin kuulunut poliitikko Edward Gibson, paroni Ashbourne, joka toimi Irlannin lordikanslerina. Gibson esiteltiin 18-vuotiaana Englannin hovissa ja hän vietti nuoruutensa seurapiireissä. Hän kääntyi 26-vuotiaana katoliseksi ja oli hyvin uskonnollinen. Hän kihlautui tuntemattomaksi jääneen miehen kanssa, joka kuoli ennen häitä vuonna 1909. Gibson asui 1910-luvulla muutaman vuoden Pariisissa ja teki vapaaehtoistyötä rauhanjärjestöille. Gibsonin fyysinen ja henkinen terveys heikkeni vähitellen. Veljensä kuoltua vuonna 1922 hän koki hermoromahduksen ja alkoi käyttäytyä arvaamattomasti, hyökkäävästi ja itsetuhoisesti. Vuosina 1923–1924 hän oli puoli vuotta suljettuna mielisairaalaan, mutta hänet vapautettiin asumaan siskonsa luona. Gibson muutti vuonna 1924 Roomaan ja asettui siellä nunnaluostariin. Hän yritti helmikuussa 1925 itsemurhaa ampumalla itseään rintaan, mutta jäi henkiin. Omien sanojensa mukaan hän halusi ”kuolla Jumalan kunniaksi”.[1][2]

Gibson yritti surmata Mussolinin 7. huhtikuuta 1926 Rooman Palazzo dei Conservatorin luona. Mussolinin kävellessä väkijoukon halki Gibson ampui tätä kohti, mutta Mussolinin liikahdettua viime hetkellä luoti ainoastaan pyyhkäisi tämän nenää. Gibsonin yrittäessä toista laukausta ase jumittui. Mussolini ei haavoittunut vakavasti. Gibson vangittiin välittömästi.[1][2] Kuulusteluissa hän kieltäytyi aluksi paljastamasta motiiviaan. Italian poliisi epäili taustalla olevan salaliitto ja Gibsonin ainoastaan teeskentelevän uskovaista hullua, mutta tutkimukset eivät johtaneet mihinkään. Myöhemmin Gibson tunnusti yrittäneensä salamurhaa herttua Giovanni Antonio Colonna di Cesaròn pyynnöstä, mutta tunnustusta ei uskottu. Lääkärit totesivat lopulta Gibsonin kroonisesti vainoharhaiseksi, ja toukokuussa 1927 hänet julistettiin suljetussa oikeudenkäynnissä syyntakeettomaksi ja luovutettiin Englantiin sukunsa huostaan sillä ehdolla, että hänet suljettaisiin mielisairaalaan. Tämän on arveltu olleen myös korkeiden tahojen toivoma lopputulos.[1]

Gibson vietti loppuikänsä St Andrew’sin mielisairaalassa Northamptonissa. Hän kuoli 79-vuotiaana vuonna 1956.[1]

Gibsonista on tehty Irlannissa vuonna 2020 elämäkertaelokuva Violet Gibson.[1]