Viola d’amore

Viola d’amore eli lemmenviulu (engl. viola d’amore[1]; saks. Liebesgeige[1]; ransk. viole d’amour[1]; ital. viola d'amore) on suunnilleen alttoviulun kokoinen otenauhaton viola da gamban sukuinen jousisoitin, jossa on yleensä 14 kieltä. Kielistä seitsemää soitetaan ja seitsemän muuta ovat resonanssikieliä. Viola d’amorea käytettiin erityisesti barokin aikana. Barokin jälkeen soitin jäi käytöstä, mutta 1900-luvulla kiinnostus sitä kohtaan alkoi herätä uudelleen. Muun muassa tšekkiläinen Leoš Janáček käytti viola d’amorea oopperassaan Katja Kabanova.

Viola d’amore vuodelta 1760