Viola Malmi

Viola Malmi (14. maaliskuuta 1932 Kontupohja, Karjalan ASNT – 15. maaliskuuta 2010 Petroskoi)[1] oli petroskoilainen balettimestari, kansantanssinopettaja ja perinteentutkija. Viola Malmi omisti elämänsä karjalaiselle kulttuurille. Karjalan kansantanssien elvyttäjänä häntä nimitettiin tanssialan Lönnrotiksi, sillä hän keräsi talteen karjalaista tanssi-, juhla- ja leikkiperinnettä ja julkaisi niitä käsitteleviä kirjoja Venäjällä ja Suomessa.[2]

Viola Malmin äiti oli Karjalan tanssitaiteen ja Kantele-yhtyeen perustajien joukkoon kuulunut balettimestari Helmi Malmi. Näyttelijäksi hän valmistui vuonna 1957 Leningradin valtiollisesta teatteri-instituutista. Oltuaan melkein kymmenen vuotta Riian nuorisoteatterin ja Petroskoin venäläisen draamateatterin näyttämöllä Viola Malmi aloitti opinnot Leningradin konservatorion balettimestariosastolla.[1]

Malmi oli petroskoilaisten Karjala- ja Karjalainen Gornitsa -yhtyeiden perustaja. Karjalaa hän johti vuosina 1973–1988 ja Gornitsaa 1988–2001.[3] Hän on ohjannut tansseja muun muassa Suomalaisen teatterin näytelmissä Kalevala ja Kanteletar. Hän elvytti muun muassa Kižin saaren kansanperinnejuhlat ja Kintahan kylän perinnejuhlat ja johti niitä.[4][5] Malmi elvytti inkeriläisia röntyskä-tansseja ja toi Röntyskä-ryhmän esiintymään Suomeenkin.[6][7]

Suomessa hän toimi muun muassa Oriveden kansantanssikurssien opettajana. Hän oli 1990-luvulla vietettyjen Kontiolahden Taikayö -tapahtumien sielu[8] ja oli järjestämässä kansanperinteeseen pohjautuvia laskiaisjuhlia Kontiolahdessa ja Tohmajärvellä [9]. Hän ohjasi Joensuussa Motoran 25-vuotisjuhlaesityksen Karjalan neidot 1994. Gornitsa ja Ranuan Kalevala-ryhmä tekivät vuosina 1995-2004 seitsemän Kalevalaan pohjautuvaa suurproduktiota, jotka Malmi käsikirjoitti ja ohjasi.[10]