Vinoviiva

Vinoviivaa (myös kauttaviiva) käytetään typografisena välimerkkinä useissa kirjoitetuissa kielissä.

Välimerkit

piste.
pilkku,
kaksoispiste:
puolipiste;
kysymysmerkki?
huutomerkki!
heittomerkki’
lainausmerkit” ”, » », ’ ’
viivamerkit-, –, —, −
sulkeet( ), [ ], { }, ⟨ ⟩
kolme pistettä…
vinoviiva/
kenoviiva\
välilyönti 

Vinoviiva suomen kielessä

Vinoviivaa käytetään suomen kielessä seuraavissa yhteyksissä:[1]

3/4, 100 km/h
  • joissakin numerosarjoissa:
asiakastiedote 1/2005, kaupparekisterilaki (129/1979)
  • lomakkeissa vaihtoehtoja osoittamassa:
asunto-osakkeet/kiinteistöt
  • runon säkeiden välissä, jos ne kirjoitetaan samalle riville:
Mikä elo onnellinen / Keinuvassa kehtolinnass’! (Aleksis Kivi)
kenkä /keŋkæ/

Vinoviiva tietotekniikassa

Vinoviivaa käytetään tietotekniikassa erotinmerkkinä Unix-tyyppisten käyttöjärjestelmien hakemistopoluissa: (Tällöin polun aloittava vinoviiva viittaa niin sanottuun juurihakemistoon, ja lyhyimmillään polku voikin muodostua pelkästä vinoviivasta.)

/dev/null

Vastaavalla tavalla vinoviivaa käytetään erotinmerkkinä Internetin verkko-osoitteissa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vinoviiva

MS-DOS-järjestelmässä vinoviivaa käytetään komentorivivalitsimien tunnuksena:

dir /w

Useissa ohjelmointikielissä vinoviiva on jakolaskun merkki:

muuttuja := jaettava/jakaja;

HTML:ssä ja vastaavissa merkintäkielissä elementin tunnisteeseen sisältyvä vinoviiva osoittaa elementin loppukohdan. Tavallisesti elementillä on erikseen aloitus- ja lopetustunniste, joiden välissä on elementin sisältö, ja vinoviiva tulee heti lopetustunnisteen alkumerkkinä toimivan kulmasulkeen perään.

<p>Tekstikappaleen sisältö.</p>

Jos elementillä ei ole sisältöä, lopetustunniste voidaan jättää pois, mutta XML- ja XHTML-kielissä elementin loppuminen on tällöinkin merkittävä vinoviivalla, joka tulee tunnisteen loppumerkkinä toimivan kulmasulkeen eteen:

<br/>

Vaihtoehtoiset vinoviivamerkit

Perinteikäs ASCII-merkistö sisältää vain yhden vinoviivamerkin, jota voidaan yleisesti käyttää vinoviivana eri tehtävissä, ja erityisesti tietokoneen tulkittavaksi tarkoitetussa koodissa se onkin luotettavin vaihtoehto vinoviivaksi.

Unicode-merkistöön sisältyy kuitenkin myös erityinen murtoluvun vinoviiva, joka typografisesti on usein tavallista vinoviivaa voimakkaammin kallellaan (tai joissain fonteissa ehkä jopa vaakasuorassa). Kun julkaisuohjelma kohtaa numeroita, joiden välissä on murtoluvun vinoviiva (esim. 1⁄2), ohjelman pitäisi automaattisesti muuntaa vinoviivaa välittömästi edeltävät ja seuraavat numerot tai numerosarjat ylä- ja alaindekseiksi, niin että kokonaisuus näyttäisi samalta kuin vastaava koostemerkki (esim. ½).[3] Käytännössä esimerkiksi nettiselaimet eivät kuitenkaan aina osaa käsitellä murtoluvun vinoviivaa oikein, joten lopputulos voi olla typografisesti heikkotasoinen tai pahimmillaan suorastaan hämmentävä.

Lisäksi Unicodessa on erityinen jakolaskun vinoviiva, joka on periaatteessa oikeaoppisin merkki käytettäväksi matemaattisena operaattorina. Sekin voi olla tavallista vinoviivaa voimakkaammin kallellaan, mutta jakolaskun yhteydessä on joka tapauksessa aiheellista lisätä vinoviivan kummallekin puolelle sitova välilyönti (1 ∕ 2).

Sekä murtoluvun että jakolaskun vinoviivaa on hankalaa kirjoittaa tavanomaisella tietokonenäppäimistöllä, eivätkä ne välttämättä sisälly kaikkiin fontteihin.

Merkki Unicode HTML-viittaus Suomalainen näppäimistö
tunnusnimilohko
/ U+002F VINOVIIVA[4] Latinalainen perusosa[5] (ASCII) &#47;
&#x2F;		 ⇧ Shift·7
⁄ U+2044 MURTOLUVUN VINOVIIVA[4] Yleisiä välimerkkejä[6] &#8260;
&#x2044;
∕ U+2215 JAKOLASKUN VINOVIIVA Matemaattisia operaattoreita[7] &#8725;
&#x2215;

Katso myös

Lähteet
  1. Välimerkit. Kielikello, 2006, nro 2, s. 34–35. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. ISSN 0355-2675.
  2. Suomi, Kari: Johdatusta fonologiaan, s. 11. Oulu: Oulun yliopisto, logopedian ja fonetiikan laitos, 1988. ISBN 951-42-2557-0.
  3. Writing Systems and Punctuation (PDF) (Chapter 6) The Unicode Standard: Version 6.0 – Core Specification. 2011. Viitattu 11.10.2011. (englanniksi)
  4. Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet (HTML) (Suomennostyö on tehty Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n taloudellisella avustuksella, mutta julkaisua ei ole vahvistettu SFS-standardiksi.) 2004. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos. Viitattu 26.8.2010.
  5. C0 Controls and Basic Latin (PDF) The Unicode Standard. 1991–2009. Viitattu 26.8.2010. (englanniksi)
  6. General Punctuation (PDF) The Unicode Standard. 1991–2009. Viitattu 26.8.2010. (englanniksi)
  7. Mathematical Operators (PDF) The Unicode Standard. 1991–2009. Viitattu 26.8.2010. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.