Vingåkerin kunta

Västra Vingåkerin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1903 Vingåkerin taajaväkinen yhdyskunta, jota kutsuttiin myös nimellä Bondestad. Yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1962, ja samana vuonna kunnan nimeksi tuli pelkästään Vingåker. Vuoden 1952 kuntauudistus ei vaikuttanut kunnan alueeseen, mutta vuoden 1971 kuntauudistuksessa Vingåkeriin liitettiin Österåkerin seurakunta jaetusta Julitan maalaiskunnasta.

Vaakunaselitys: Jaetussa kilvessä kultaisella pohjalla vihreä tammi ja vihreällä pohjalla humalanranka. (Ruotsiksi: Sköld, kluven av guld, vari en grön ek, och grönt, vari en humleranka av guld.)

Vaakuna vahvistettiin Västra Vingåkerin maalaiskunnalle vuonna 1941. Tammi otettiin Oppundan kihlakunnan käyttämästä sinetistä ja humalanranka viittaa humalanviljelykseen. Vaakuna rekisteröitiin uuden kunnan käyttöön vuonna 1974. Vingåkeriin kuuluu osa entisestä Julitan maalaiskunnasta, jolla oli oma vaakuna.

• 
  Julitan maalaiskunta
  (1947–1970)

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 192 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,2 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 219 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 2,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 177 927 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 46 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

• 0–17-vuotiaat: 19,9 %
• 18–64-vuotiaat: 56,9 %
• 65 vuotta täyttäneet: 23,3 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 66,0 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 022 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Baggetorpin taajamassa on 502 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myös Katrineholmin kuntaan.[18]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Vingåkerin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kartta Vingåkerin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Västra Vingåkerin piiri
• Österåkerin piiri

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

• Västra Vingåker
• Österåker

• Vingåkerin kunnan kotisivut

Södermanlandin läänin kunnat

Eskilstunan kunta • Flenin kunta • Gnestan kunta • Katrineholmin kunta • Nyköpingin kunta • Oxelösundin kunta • Strängnäsin kunta • Trosan kunta • Vingåkerin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit