Vimpelin Veto

Vimpelin Vedon perustamisesta kokoonnuttiin keskustelemaan toukokuussa 1934 Vimpelin kunnantalon eli Rankilan yläkertaan. Vimpeli oli toivottu paikkakunta uudelle urheiluseuralle SVUL:n Etelä-Pohjanmaan piirissä. Tuohon aikaan Vimpelissä toimi myös Vimpelin Nuorisoseuran ala-osastona urheiluseura Vimpelin Ponnistus ja Sääksjärven Nuorisoseura oli järjestänyt hiihtokilpailuja jo 1890-luvulta. Vimpelin suojeluskunta järjesti hiihto- ja ampumakilpailuja ja kesäisin moniotteluita.[1]

Vimpelin Vedon perustamiskokouksen kutsui koolle Valde Latvala ja puhetta johti Väinö Rankila. Paikalla oli heidän lisäkseen noin 20 muuta osanottajaa. Seuran perustamispäivinä on mainittu sekä 18. toukokuuta että 27. toukokuuta 1934. Alkujaan seuran toimintaan kuuluivat yleisurheilu, hiihto, paini ja jääpallo. Vimpelin Vedon ensimmäisen johtokunnan muodostivat Valde Latvala pj. Väinö Rankila sihteeri, Erkki Ahola, Väinö Ahola, Eero Södervik ja Vilho Peltola. Seura on merkitty yhdistysrekisteriin vasta 15.3.1939.[1]

Seuran alkuaikoina harjoituspaikkojen ja varojen puute aiheutti lahjakkaiden vimpeliläisten edustamisen naapuriseuroissa. Valde Latvalan jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Aarne Linna. Vuoden 1939 johtokunta koostui jaostojen puheenjohtajista. Jaostoja olivat tuolloin yleisurheilujaosto, voimistelujaoston, hiihtojaosto, jääpallojaosto ja pesäpallojaosto. Vuoden 1939 vuosikokouksessa Veto päätti liittyä jäseneksi Urheiluliittoon, Hiihtoliittoon, Pesäpalloliittoon, Painiliittoon ja Poikaurheiluliittoon.[1]

Seuran nimestä järjestettiin äänestys. Vaihtoehtoina nimeksi olivat "Vimpelin Veto" ja "Vimpelin Vire". Valituksi tullutta Veto-nimeä ehdotti Antti Haveri. Mallisäännöt seuran toimintaan tilattiin Töysän Vedolta ja pidetään mahdollisena että myös nimeä on lainattu sieltä.[1]

Alkuvaiheessa seurassa keskityttiin voimisteluun ja yleisurheiluun. Pesäpallosarjoihin osallistuivat 1930-luvulta lähtien suojeluskunnan joukkueet. Suojeluskunta hoiti kilpailutoiminnasta koituneet kustannukset ja järjestö voittikin SM-hopeamitalit vuonna 1935. VSK pelasi pääsarjassa vuosina 1938 ja 1940.[2]

Sodan päättyminen merkitsi Vedolle uutta alkua. Vedosta muodostui suojeluskunnan ja Lotta-järjestön lakkauttamisen jälkeen pitäjän urheiluelämän mekrittävin tekijä. Seura saavutti menestystä erityisesti pesäpallossa. Naisjoukkue saavutti Suomen mestsaruuden vuosina 1947 ja 1948 sekä hopeaa 1949. Miehet vakiinnuttivat paikkansa pääsarjassa 1950-luvulla.[2]

1960-luvun vaihteessa Veto saavutti yksitoista peräkkäistä mitalia. Suomen mestaruutta seura juhli vuosina 1960 ja 1965. Menestysvuodet loivat pohjan Vimpeliläiselle pesäpallokulttuurille.[2]

• 
  Veto-logo
• 
  Veto Vimpeli-logo
• 
  Seuran logo

Vedon kotipeleissä joukkueen kentälle saapumis kappaleena soi saksalaisen Carl Teiken säveltämä Alte Kameraden ja otteluiden loputtua yleisön poistuessa stadionilta soitetaan F. J. Rickettsin säveltämään Colonel Bogey March kappaletta. Vedosta tehtyjä lauluja ovat ainakin Mika Sundqvistin ja Pipo Tammisen "Vimpelin Venla" -kappale ja Maritzan "Vimpelin kulta".

• Niina Harjula (1998)
• Eveliina Lassila (1998)
• Johanna Vikman (1999)
• Sanna Lehtola (2000)[17]

• Martti Mäkinen (1946)
• Toivo Ilola (1956)
• Rauno Latvala (1956, 1962)
• Viljo Niemi (1956, 1957)
• Eero Vilevaara (1956)
• Jaakko Nygård (1958, 1959, 1963, 1964, 1965)
• Veikko Latvala (1959, 1961)
• Markus Lakaniemi (1960, 1961, 1962, 1963, 1965, 1966, 1967)
• Paavo Mäkelä (1960, 1963)
• Kyösti Latvala (1964)
• Olli Latvala (1966, 1969)
• Kalevi Junnila (1968, 1969)
• Markku Järviaho (1974, 1976)
• Tapani Tuominiemi (1974, 1975)
• Kari Lakaniemi (1976)
• Hannu Södervik (1976)
• Vesa Liikala (1987, 1988, 1990, 1991, 1992)
• Jarmo Mäkinen (1988)
• Ari Uusitalo (1992)[18]
• Sami Haapakoski (2011)
• Henri Puputti (2011)
• Antti Kuusisto (2011)
• Mikko Kanala (2011)

Veto pelaa kotiottelunsa Saarikentällä

Vimpelin Vedon miesten pesäpallojoukkue on saavuttanut kultaa vuosina 1960, 1965, 2010, 2016, 2017 ja 2022. Hopealle se on sijoittunut vuosina 1959, 1961, 1962, 1966, 1975, 2011, 2012, 2013, 2014 ja 2015 sekä pronssille vuosina 1940, 1946, 1952, 1958, 1963, 1964, 1967, 1968, 2009, 2018, 2020 ja 2021. Suomen Cupin seura voitti kausilla 1980 ja 1981. Ensimmäisen Suomen mestaruutensa hallista Veto otti vuonna 2010. Vimpelin Vedolle vuoden 2010 Superpesis-mestaruuden ratkaissut Jere Dahlströmin lyönti Vimpelissä pelatussa finaalisarjan neljännessä ottelussa valittiin yleisöäänestyksessä Suomen urheilugaalan sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi 2010.[19]

Huomionarvoista miesten joukkueen saavutuksissa on se, että vuonna 1958 alkoi mitaliputki joka loppui vasta vuonna 1968. Tänä aikana Vimpelin Vedon miehet voittivat 11 peräkkäistä mitalia, joka on saavutus, minkä rikkoi vasta vuonna 2010 Sotkamon Jymyn joukkue. Vuonna 2010 Vimpelin Veto voitti finaaleissa Kouvolan Pallonlyöjät, ja toisessa loppuottelussa syntyi Saarikentällä pelattujen SM-sarjaotteluiden yleisöennätys 5 216 katsojaa.

Vimpelin Vedon naisten pesäpallojoukkue on saavuttanut kultaa vuosina 1947 ja 1948. Vuonna 1949 naisten joukkue sijoittui vielä hopealle, minkä jälkeen valtaosa joukkueen jäsenistä lopetti pelaajauransa.

Vimpelin Vedon pisteet Superpesiksen/SM-sarjan Maratontaulukossa. [20]

1972, SM-kultaa
1975, SM-hopeaa
1990, SM-hopeaa