Viminacium

Viminacium oli antiikin roomalainen kaupunki Moesiassa nykyisen Serbian alueella. Se kuului alun perin Moesian provinssiin. Myöhemmin se oli Moesia superiorin suurin ja tärkein kaupunki. Viminacium sijaitsi Mlava-joen oikealla puolella lähellä Tonavaa ja nykyistä Kostolacin kaupunkia.[1]

Viminaciumin raunioita.
Rooman valtakunta vuonna 125. Viminaciumin kaupunki sijaitsi Moesia superiorin provinssissa Tonavan varrella Kreikan pohjoispuolella.

Historia

Viminacium perustettiin ensimmäisen vuosisadan eaa. lopulla roomalaisten valloitettua alueen. Vuosina 60–70 alueelle rakennettiin kivinen linnoitus, josta tuli tukikohta roomalaiselle legioonalle: Legio VII Claudialle. Legioona pysyi Viminaciumissa 400-luvulle saakka.[2] Vuonna 86 Moesian provinssi jaettiin kahteen osaan: Moesia superioriksi ja Moesia inferioriksi. Viminaciumista tuli edellisen pääkaupunki ja sinne saatettiin sijoittaa lyhyeksi aikaa Legio IIII Flavia Felix.[1][3]

Viminaciumista kasvoi nopeasti suuri kaupunki, jolle annettiin municipiumin asema keisari Hadrianuksen ajalla vuonna 117. Gordianus III:n aikana vuonna 239 kaupungista tuli colonia ja sen asukkaat saivat Rooman kansalaisuuden. Viminaciumiin perustettiin rahapaja, joka toimi vuosina 239/240–254/255, tosin tilapäisiä katkoksia oli vuosina 248/249 ja 253/254 mahdollisesti malminjakelun keskeytymisen takia, joka puolestaan aiheutui lukuisien sotilaallisten ja poliittisten ongelmien takia, joita Rooman valtakunta koki 200-luvulla. Monet ajan keisarit löivät rahoja Viminaciumissa.[1]

200–400-luvulla Viminacium kärsi goottien hyökkäyksistä ja taloudellisista ongelmista. Hunnien hyökättyä kaupunkiin 400-luvulla se tuhoutui ja asukkaat joko surmattiin tai myytiin orjiksi. Itä-Rooman keisari Justinianuksen aikana vuosina 527–565 Viminacium jälleenrakennettiin mutta se hylättiin tai tuhottiin lopullisesti slaavien hyökkäyksissä 600-luvulla.[1]

Kesäkuussa 2009 alueelta löydettiin 5 miljoonaa vuotta vanha mammutin luuranko.[4]

Lähteet
  1. Dragan Spasic: Viminacium klicevac.free.fr. 2002. Viitattu 11.8.2009. (englanniksi)
  2. Jona Lendering: Legio VII Claudia Pia Fidelis Livius.org. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 11.8.2009. (englanniksi)
  3. Jona Lendering: Legio IIII Flavia Felix Livius.org. Arkistoitu 8.10.2014. Viitattu 11.8.2009. (englanniksi)
  4. http://www.blic.rs/culture.php?id=4672

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.