Vim

Vim (Vi IMproved) on Bram Moolenaarin luoma Vi-ohjelmaan perustuva avoimen lähdekoodin terminaalipohjainen tekstieditori, joka toimii monissa käyttöjärjestelmissä. Tekstieditori on erityisesti ohjelmoijien suosiossa.lähde? Siitä on myös saatavilla graafisella käyttöliittymällä varustettuja versioita, joissa on muun muassa valikot ja tuki hiirelle.

Vim

Vim graafisella käyttöliittymällä
Kehittäjä Bram Moolenaar
Kehityshistoria
Ensijulkaisu 2. marraskuuta 1991
Vakaa versio 9.0 ()[1]
Tiedot
Ohjelmistotyyppi tekstieditori
Alusta Amiga, Linux, OpenVMS, OS/2, OS X, Windows, Unix
Ohjelmointikielet C, Vim script
Lisenssi GPL[2]
Aiheesta muualla
vim.org
Vim sisältää myös toimintoja tiedostojen vertailuun

Vimin käyttö eroaa huomattavasti useimmista muista editoreista, esimerkiksi Emacsista, koska Vimin käyttö perustuu eri toimintatiloihin. Keskeinen idea on, ettei kumpaakaan kättä tarvitse siirtää näppäimistöltä (esimerkiksi hiirelle) minkään toiminnon, kuten tallentamisen, ajaksi.

Vim on hyväntekeväisyysohjelma jonka käyttäjiä kehotetaan tekemään lahjoitus esimerkiksi Ugandan orvoille.[3] Vim on vapaa ohjelmisto.[4]

Miten Vim toimii

Vimissä on kolme tilaa: komentotila, kirjoitustila sekä tekstinvalintatila (visual mode).

Komentotila on perustila, jossa ollaan kun Vim käynnistetään. Vim tulkitsee kaiken komentotilassa kirjoitetun tekstin komennoiksi. Kaikista tiloista pääsee takaisin komentotilaan painamalla näppäintä Esc.

Kirjoitustilaan pääsee painamalla esimerkiksi näppäintä i komentotilassa. Tässä tilassa Vim lisää kaiken kirjoitetun tekstin muokattavaan tiedostoon.

Tekstinvalintatilaan pääsee painamalla näppäintä v komentotilassa. Kaikki kirjoitettu teksti tulkitaan komennoiksi ja kursoria liikuttamalla valitaan tekstiä.

Vimin voi sulkea tallentamatta muutoksia komennolla :q!.

Ominaisuuksia
  • Muutosten kumoaminen ja kumottujen muutosten palautus.
  • Mahdollisuus muokata tekstiä vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle.
  • Tekstin visuaalinen muotoilu (visual mode), eli ”tekstipohjainen graafinen muotoilu”. Tekstiä voidaan muun muassa mustata hiirellä ja vaikkapa tuhota, siirtää tai kopioida.
  • Makrojen tallentaminen, jonka avulla voidaan tallentaa muokkauksia ja ajaa niitä uudelleen toistuvien tehtävien suorittamiseen.
  • Vim voidaan jakaa useisiin ruutuihin; käyttäjä voi tutkia useita tiedostoja tai saman tiedon eri kohtia samanaikaisesti.
  • Vimissä on sisäinen komentosarjakieli helpottamaan lisätoimintojen tekoa.
  • Hakutoiminto, jolla voidaan hakea merkkijonoja tekstitiedostosta.
  • Syntaksin korostus, joka on ohjelmoinnissa lähestulkoon välttämättömyys tekstin selkeyden kannalta. Mukana tulee yli 200 syntaksitiedostoa eri kielille ja syntaksitiedostoja voi myös luoda itse, tai ladata niitä kolmannen osapuolen sivustoilta.
  • Vimissä on integrointituki Perlille, TCL:lle ja Pythonille ja se voidaan myös asettaa toimimaan OLE-palveluna Windowsissa.

Esimerkkejä Vimin komennoista
  • * Etsi kursorin alla olevaa merkkijonoa tiedostossa eteenpäin
  • % Siirry kursorin alla olevan sulkumerkin vastakappaleen kohdalle
  • . Toista viimeisin komento
  • yy Kopioi kursorin alla oleva rivi
  • 3yy Kopioi kursorin alla oleva rivi ja kaksi seuraavaa riviä

Historiaa

Bram Moolenaar aloitti Vimin kehittämisen vuonna 1988. Tämän jälkeen vimiin on lisätty lukuisia ominaisuuksia, joista monet liittyvät tietokoneohjelmien lähdekoodin muokkaukseen. Taustansa vuoksi Vim on suosittu erityisesti Unix-käyttäjien ja ohjelmoijien parissa.

Vuonna 1988 Moolenaarilla oli Amiga-tietokone, johon hän etsi tekstieditoria. Hän oli tottunut käyttämään Vitä, mutta sitä ei ollut saatavilla Amigalle. Moolenaar otti käyttöönsä parhaan löytämänsä Vi-kloonin ja alkoi parannella sitä.

Aluksi tavoitteena oli pystyä tekemään kaikki sama, mitä Vi-editorilla pystyi tekemään. Lopulta Moolenaar saavutti tavoitteensa ja alkoi lisätä vähitellen uusia ominaisuuksia, kuten monitasokumous (multi-level undo). Hän julkaisi ensimmäisen version Vimistä 2. marraskuuta 1991. Nimi tuli alun perin sanoista Vi IMitation. Muutamat henkilöt edistivät projektia sovittamalla Vimin muun muassa UNIXille ja DOSille.

Ajan myötä Vimiin kertyi yhä enemmän ominaisuuksia. Moolenaar muutti Vimin lähdesanoja, jolloin syntyi Vi IMproved. Pian alkuperäisestä koodista ei ollut paljoa jäljellä. Tässä vaiheessa Moolenaar piti Vimiä vielä omana lelunaan ja jakoi sitä satunnaisesti ihmisille, jotka tarvitsivat sen kaltaista ohjelmaa.[5]

Myöhemmin hän laittoi Vimin yleiseen jakoon ja siitä kehittyi vähitellen yksi suosituimmista tekstieditoreista. Vim voitti muun muassa Linux Journal -lehden suosituimman editorin palkinnon lukijaäänestyksessä vuosina 2001–2005.

Vimin historia pähkinänkuoressa
  • 1.14: ensimmäinen versio julkaistaan (1991)
  • 1.22: sovitus UNIXille (1992)
  • 3.0: tuki useille ikkunoille ja puskureille (1994)
  • 4.0: graafinen käyttöliittymä (1996)
  • 5.0: syntaksin korostus (1998)
  • 6.0: liitännäiset, laskostus ja pystyjako (2001)
  • 7.0: oikeinkirjoituksen tarkistus, välilehdet (2006)

Lähteet
  1. (en) Vim 9.0, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Vim’s License vim.org. Viitattu 23.1.2015. (englanniksi)
  3. Moolenaar, Bram: Vim Documentation: Uganda vimdoc.sourceforge.net. 24.4.2007. Viitattu 27.7.2007. (englanniksi)
  4. Stallman, Richard M.: Various Licenses and Comments About Them gnu.org. 27.7.2007. Viitattu 27.7.2007. (englanniksi)
  5. Moolenaar, Bram: Vim: The Popular Text Editor free-soft.org. 15.1.2002. Viitattu 27.7.2007. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.