Vilsandin kansallispuisto

Viron luonnonsuojelulain mukaan kansallispuiston tehtävänä on luonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön suojeleminen sekä sen tutkiminen ja esitteleminen. Vilsandin kansallispuiston tarkoitus on hoitaa tätä tehtävää Länsi-Virossa. Kulttuuriperinnöksi katsotaan alueelle ominainen aineellinen ja henkinen kulttuuriperintö. Niihin siis kuuluvat muun muassa sillat, ojat, tiet, majapaikat, kiviaidat sekä henkisestä kulttuuriperinnöstä esimerkiksi kieli ja kansanperinne.[4]

Rantaa kansallispuistossa.

Kansallispuisto käsittää Vilsandin lisäksi sata pienempää saarta ja luotoa[5] sekä osia Saarenmaan rannikosta Kihlekonnan ja Lümandan kuntien alueella[3]. Kaikkiaan kansallispuiston pinta-ala on 180 km²[5]. Suurin osa alueen saarista ja luodoista on vähemmän kuin 500 metriä pitkiä ja 100 metriä leveitä.[6] Suojelualueen ydinalueen muodostava Vilsandin saari on pinta-alaltaan 8,75 km²[3]. Vilsandin saari on alueen ainoa asuttu saari[7].

Kesäistä maisemaa kansallispuistossa.

Kansallispuiston alueella on havaittu 247 eri lintulajia[3], joista 112 myös pesii alueella[8]. Alun perin alue perustettiin erityisesti hanhien suojeluun, joista alueella esiintyy esimerkiksi harmaahanhia. Muita alueella tavattavia lintuja ovat haahkat, heinäsorsat, ristisorsat, tukkakoskelo, isokoskelo sekä Virossa vain kansallispuistossa tavattava luotokirvinen. Alueella on myös suuri lokkien kanta, jota on jouduttu ajoittain säännöstelemään niiden muiden lintujen pesille aiheuttaman vahingon takia.[9] Harmaahylkeet poikivat suojelualueeseen kuuluvalla Innarahun luodolla[8]. Muista nisäkkäistä suojelualueella tavataan muun muassa kettua, jänistä ja supikoiraa, jotka pääsevät talvisin jäätä pitkin ulommillekin saarille ja luodoille. Vilsandin saarella tavataan myös metsäkaurista ja siiliä sekä ajoittain hirviä ja villisikoja. Matelijoista alueella elää rantakäärme sekä sammakkoeläimistä rupi- ja haisukonna. Haisukonnan kanta on pienentynyt huomattavasti tuntemattomasta syystä. Kasvillisuus on ulommilla saarilla ja luodoilla lähinnä pensaikkoa ja metsää on vain vähän. Itse Vilsandin saarella kasvaa runsaammin metsää. Harvinaisista kasveista alueella tavataan tanskankuirimoa, jota kasvaa alueen uloimmilla saarilla ja luodoilla sekä Vilsandin saaren länsiosissa.[9]

Lintujen suojelun saarella aloitti majakan päälliköksi vuonna 1906 tullut Artur Toom, joka vuokrasi Vilsandia ympäröiviä luotoja Kihelkonnan seurakunnalta. Hän halusi estää lintujen munien keruun, mikä herätti vastustusta muissa vilsandilaisissa. Hän sai kuitenkin tukea muutamilta merikapteeneilta ja lopulta luodoille perustettiin Venäjän keisarikunnan ensimmäinen suojelualue. Ensimmäinen ja toinen maailmansota hävittivät suojelualuetta, mutta alue toipui molemmista sodista. Vuonna 1957 suojelualue perustettiin uudestaan ja tällä kertaa se sisälsi myös itse Vilsandin saaren.[9] Viron itsenäistymisen jälkeen alue rekisteröitiin virallisesti kansallispuistoksi 7. joulukuuta 1993[6]. Vuodesta 2009 alueen hallinnasta on vastannut Keskkonnaamet eli Viron ympäristövirasto[7].

• Kansallispuiston viralliset sivut (viroksi)