Vilmos Varjú

Vilmos Varjú (10. kesäkuuta 1937 Gyula – 17. helmikuuta 1994 Budapest) oli unkarilainen kuulantyöntäjä. Hän oli 1960-luvulla lajinsa paras eurooppalainen.

Mitalit
Vilmos Varjú vuonna 1966.
Vilmos Varjú vuonna 1966.
Maa:  Unkari
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia PronssiaTokio 1964kuulantyöntö
EM-kilpailut
Kultaa KultaaBelgrad 1962kuulantyöntö
Kultaa KultaaBudapest 1966kuulantyöntö
Sisäratojen EM-kilpailut
Kultaa KultaaDortmund 1966kuulantyöntö

Vilmos Varjú sijoittui Tukholman EM-kilpailuissa 1958 seitsemänneksi tuloksella 16,77 m. Rooman 1960 olympialaiset jäivät häneltä väliin jalan murtumisen vuoksi. Kaksi vuotta myöhemmin Belgradin EM-kilpailuissa hän voitti ylivoimaisesti kultaa; hänen paras työntönsä kantoi 19,02 m ja hänen kaikki viisi mitattua työntöään olivat pidempiä kuin hopeamitalisti Viktor Lipsnisin paras tulos (18,38). Tokion 1964 olympialaisissa hän saavutti olympiapronssia tuloksella 19,39 m jättäen kaksinkertaisen olympiavoittajan Parry O'Brienin neljänneksi ja estäen yhdysvaltalaisten kolmoisvoiton.

Ensimmäisissä sisäratojen EM-kilpailuissa Dortmundissa 1966 Varjú voitti kultaa tuloksella 19,05 m. Samana vuonna Budapestin EM-kilpailuissa hän voitti toisen ulkoratojen Euroopan-mestaruutensa. Hän työnsi ensimmäisellään voittotuloksen 19,43 m ja oli jälleen ylivoimainen. Hän astui neljä viimeistä työntöään tahallisesti yli ja sai kotiyleisöltä vihellyksiä. Méxicon 1968 olympialaisissa Varjú sijoittui karsinnassa 13:nneksi ja jäi niukasti ulos loppukilpailusta – hänen tuloksensa 18,86 m jäi 4 cm karsintarajasta, ja viimeiselle loppukilpailuun päässeelle hän hävisi yhden sentin. Ateenan EM-kilpailuissa 1969 hän oli seitsemäs (tulos 18,78) ja Helsingin EM-kilpailuissa 1971 neljäs (19,99). Vielä Münchenin 1972 olympialaisissa hän sijoittui kahdeksanneksi tuloksella 20,10 m.

Uransa parhaan tuloksen 20,45 m Varjú työnsi vuonna 1971.

Lähteet
  • Quercetani, Robert L: Kilpakenttien kuninkaat, 4. painos, s. 330, 332. , 1966.
  • Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä, s. 311. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
  • Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III, s. 47–48. , 2000. ISBN 3-328-00741-5.
  • Siukonen, Markku; & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 66, 71, 83, 94, 111. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
  • European Athletics Handbook 1995–1996, s. 113. EAA, 1996. ISBN 3-87390-115-3.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.