Villasukka

Sukan kantapää voidaan neuloa useilla eri tavoilla. Tyypillisesti viidellä puikolla neulottaessa (silmukat ovat puikoilla 1–4) kantapää muodostuu tasoneuleesta, jonka neulomiseen käytetään puikkojen 1 ja 4 silmukat. Jalkapöydän ylitse kulkevat silmukat puikoilla 2 ja 3 jäävät odottamaan. Tasoneule saa kolmiulotteisen muodon, kun neulontakerroksilla silmukoita vähennetään tai sekä vähennetään että lisätään erilaisilla tekniikoilla. "Perinteinen" kantapää, ranskalainen kantapää ja tiimalasikantapää ovat tällaisia kolmella puikolla neulottavia kantapäämalleja. Tiimalasikantapää on malliltaan samanlainen kuin teollisesti valmistettujen puuvillasekoitesukkien kantapää. Tiimalasikantapään valmistuessa jokaisella puikolla on silmukoita yhtä paljon kuin oli kantapäätä aloitettaessa, eikä tällöin tarvitse kaventaa ylimääräisiä silmukoita pois (nk. kiilakavennukset).

Kantapää voidaan neuloa myös vasta viimeisenä ja kolmiulotteisena eli kaikilla viidellä puikolla. Kantapään kohdalla silmukat on esimerkiksi neulottu erilliselle langalle, joka puretaan pois. Silmukat jaetaan neljälle puikolle, joilla sitten neulotaan kantapää samalla tyylillä kuin neulottaisiin sukan kärki sädekavennuksilla.

Varresta aloitetun sukan kärjen neulominen aloitetaan tavallisesti silloin, kun kerroksia on neulottu pikkuvarpaan kärkeen saakka. Kärkeä neuloessa silmukoiden määrä vähenee, eli neuletta kavennetaan. Kavennuksessa kaksi silmukkaa neulotaan yhteen (yhteenveto- tai ylivetokavennus). Tyypillisiä kärkikavennustapoja ovat nauhakavennus ja sädekavennus. Nauhakavennuksessa kavennukset tehdään ensimmäisen ja kolmannen puikon lopussa sekä toisen ja neljännen puikon alussa. Kavennuksia tehdään joka toisella kerroksella, kunnes silmukoita on tietty määrä jokaisella puikolla. Sen jälkeen kavennus tehdään jokaisella kerroksella. Kun silmukoita on kaikkiaan jäljellä esimerkiksi kahdeksan, päätellään silmukat. Sädekavennuksessa käytetään vain yhteenvetokavennustapaa. Kavennus tehdään jokaisella puikolla, puikon keskellä ja puikon lopussa. Sitten neulotaan välikerroksia, joita on yleensä yhtä monta kuin oli kahden kavennuksen välissä silmukoita. Sen jälkeen tehdään uudet kavennukset. Nauhakavennuksen tapaan, kun silmukoita on jäljellä enää esimerkiksi kahdeksan, silmukat päätellään.

Kärjen voi kaventaa myös niin, että silmukoita jää jäljelle selvästi enemmän kuin yhteensä kahdeksan. Vaikkapa niin että silmukoita jää jokaiselle puikolle kuusi kappaletta. Sitten silmukat jaetaan kahdelle puikolle niin, että kantapohjan silmukat tulevat yhdelle puikolle ja loput silmukat toiselle puikolle. Silmukat asetetaan nyt vastakkain. Loppu lanka katkaistaan niin, että sitä jää noin 30 cm käytettäväksi. Lanka pujotetaan neulansilmään, ja neula viedään silmukoihin pistoilla, jotka jäljittelevät silmukoita. Kun kaikki silmukat on päätelty ja päättelylanka kiristetty, näyttää lopputulos siltä kuin sama silmukkajono jatkuisi saumattomasti päältä kantapohjaan.