Viljo Kauppila

Viljo Antero Kauppila (22. heinäkuuta 1892 Janakkala – 11. lokakuuta 1976 Lahti) oli suomalainen jääkärieversti ja pankinjohtaja sekä Janakkalan kunnan ainoa jääkäri. Viljo Antero Kauppila syntyi Janakkalan Kauppilan kylän Kauppilan talossa. Hänen vanhempansa olivat Konstantin Erkinpoika Kauppila ja Ida Vilhelmiina Maria Joonantytär. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Pirkko Viholaisen kanssa.[1][2]

Viljo Antero Kauppila

Opinnot

Kauppila kirjoitti ylioppilaaksi Mikkelin suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1913 ja liittyi Hämäläisosakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla vuosina 1913–1914. Venäjän keisarikunnan armeijan Kazanin sotakoulun hän kävi vuosina 1914–1915 ja Sotakorkeakoulun komentajakurssin hän suoritti vuonna 1928 ja yleisen osaston vuosina 1931–1932. Sotien jälkeen Kauppila suoritti vielä raha- ja pankkiopin tutkinnon Kauppakorkeakoulussa vuonna 1946.[1][2]

Sotilasura

Venäjän armeija

Kauppila astui vapaaehtoisena Venäjän armeijan palvelukseen syyskuussa 1914. Kävi Kazanin sotakoulun 1914–1915. Hän palveli 97. Jalkaväkirykmentin täydennyspataljoonassa Saratovissa joulukuuhun 1915.[1][2]

Jääkärikausi

Kauppila palasi välittömästi Venäjältä takaisin Suomeen saatuaan tiedon jääkäriliikkeestä. Suomesta hän jatkoi matkaansa Saksaan ja liittyi vapaaehtoisena sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 29. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen hänet komennettiin 4. toukokuuta 1917 alkaen laivastoon ja määrättiin Libaun rannikkokipinälennätinaseman palvelukseen. Komennukseltaan hän palasi takaisin yksikköönsä 6. helmikuuta 1918 hieman ennen pataljoonan kotiuttamista.[1][2]

Suomen sisällissota

Kauppila saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana luutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi 3. jääkärirykmentin 7. jääkäripataljoonan 4. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 8. maaliskuuta 1918 lähtien 4. jääkärirykmentin 9. jääkäripataljoonan ja 25. maaliskuuta 1918 alkaen 11. jääkäripataljoonan 1. komppaniassa. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Viipurissa, missä hän haavoittui lievästi 29. huhtikuuta 1918.Suomen sisällissota: Joukkueenjohtaja mm. osallistui Viipurin taisteluihin. Haavoittunut 29. huhtikuuta 1918 Viipurissa vasempaan käsivarteen. [1][2]

Sotilasura Suomessa

Sisällissodan jälkeen Kauppila toimi Pohjanmaan jääkärikomppanian päällikkönä 1918-1922 sekä Viipurin rykmentissä pataljoonankomentajana 1923-1927. Polkupyöräpataljoona 3:a hän komensi 1928. Reserviupseerikoulua hän johti ensimmäisen kerran 1928–1933. Tampereen rykmentin komentajana Kauppila oli 1933-1938. Keski-Suomen sotilaslääniä hän johti 1938-1939.

Talvi- ja jatkosota

Talvisodassa Kauppila komensi 10. divisioonaa Taipaleen joella 21. joulukuuta 1939 saakka. Välirauhan ja jatkosodan aikana hän toimi toistamiseen Reserviupseerikoulun komentajana 1940-1946. Evp 1946.

Sotien jälkeinen aika

Toimi Pohjoismaiden Yhdyspankin Kuusankosken konttorin johtajana 1946–1958.


    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset Kunniamerkit
  • Hilfsgruppenführer 5. huhtikuuta 1916
  • Gruppenführer 2. toukokuuta 1917
  • Luutnantti 11. helmikuuta 1918 (Ylipäällikkö 17. huhtikuuta 1918 42/18)
  • Kapteeni 16. toukokuuta 1919 (Ylipäällikkö 23/1919)
  • Majuri 6. joulukuuta 1922 (TPr 60/1922)
  • Everstiluutnantti 15. joulukuuta 1927 (TPr 62/1927)
  • Eversti 8. helmikuuta 1934 (TPr 10/1934)
  • Yleisesikuntaupseerin arvonimi 6. joulukuuta 1938 (TPr 58/1938)



  • Suomen Valkoisen Ruusun 1. lk. komentajamerkki
  • Vapaudenristi 1. lk. 1944
  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkki (Presidentti 3/1931)
  • Vapaudenristi 2. lk. 1942
  • Vapaudenristi 3. lk. 1940
  • Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera (Ylipäällikkö 57/1918)
  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. lk. ritarimerkki (Presidentti 2/1925)
  • Vapaussodan muistomitali soljen kera
  • Talvisodan muistomitali
  • Jääkärimerkki
  • Saksan Kotkan ritarikunnan 1. lk. kunniamerkki 1942
  • Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi
  • Unkarin Pyhän Kruunun Ritarikunnan komentajamerkki

Lähteet
  • Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto (toimittanut): Suomen jääkärien elämäkerrasto. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Sota-arkisto

Viitteet
  1. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975

    Aiheesta muualla

    Pohjan Prikaatin Kilta: Viljo Kauppilan biografia (Arkistoitu – Internet Archive)

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.