Vilho Kivioja

Vilho Heikki (V. H.) Kivioja (21. tammikuuta 1896 Kalajoki – 2. marraskuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen Maalaisliiton kansanedustajana 1930-luvulla ja sotavuosina toiminut Kalajoen kappalainen ja kirkkoherra.

Pastori Vilho Heikki Kivioja

Elämäkerta

Kiviojan vanhemmat olivat talollinen Heikki Kivioja ja Susanna Sofia Himanka. Hän pääsi ylioppilaaksi 1915 ja suoritti teologian erotutkinnon 1918 sekä vihittiin papiksi samana vuonna. Kivioja suoritti vielä pastoraalitutkinnon 1920. Hän kävi myös Ammattienedistämislaitoksen moottori-, traktori- ja karkaisukurssit 1926 ja sotien jälkeen Kivioja valmistui filosofian kandidaatiksi 1945, auskultoi uskonnonopettajan pätevyyttä varten Helsingin normaalilyseossa ja tuli filosofian maisteriksi 1947. Vilho Kivioja oli naimisissa vuodesta 1918 Alice Johanna Bergrothin kanssa.

Kivioja toimi ylimääräisenä pappina Rovaniemellä 1918–1920, Hyrynsalmella 1920–1922, Oulun läänin Pyhäjärvellä ja Haapajärvellä 1922 sekä Kuivaniemellä 1923. Hän oli Kalajoen kappalaisena 1923–1940 ja kirkkoherrana 1940–1968 sekä Kalajoen rovastikunnan lääninrovastina 1962–1968. Kivioja toimi myös Kalajoen yhteiskoulun rehtorina sekä uskonnon ja pikakirjoituksen opettajana 1948–1953 ja hän opetti lisäksi Kalajoen kansalaisopistossa. Kivioja sai rovastin arvonimen 1946.

Kivioja oli kansanedustajana 1929–1945 edustaen Oulun läänin eteläistä vaalipiiriä 1929–1939 ja Oulun läänin vaalipiiriä 1939–1945. Kansanedustajakaudellaan Kivioja vaikutti Alavieska–Rautio-maantien ja Siipojoen perkauksen toteuttamiseen mutta hän ei onnistunut samaan yrityksistään huolimatta rautatietä Kalajoelle. Kivioja kuului myös 1920-luvulla Kalajoen kunnanvaltuustoon. Kalajoen suojeluskuntaan Kivioja kuului vuodesta 1917.

Kivioja jätti 18. marraskuuta 1932 eduskunnan kansliaan aloitteen, jossa vaadittiin kuvanveistäjä Väinö Aaltosen tekemien veistosten poistamista eduskunnan täysistintosalin seinäkomeroista. Kirjelmän oli allekirjoittanut 17 kansanedustajaa, joista 7 kuului maalaisliittoon ja 10 kokoomukseen.[1][2]

Kivioja oli Zions Missionstidningin päätoimittajana 1932–1957 sekä kirjoitti yli 40 vuoden ajan sanomalehti Liittoon sunnuntaikirjoitukset nimimerkillä VHK. Hän oli myös pikakirjoittajana, harrasti esperantoa ja sukututkimusta sekä toimi sanakirjasäätiön kerääjänä.

Yksi Vilho Kiviojan 11 lapsesta oli lääkintöneuvos ja kirurgian ylilääkäri Olli Kivioja[3]. Kiviojan lapsenlapsi on kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (rkp.).[4]

Lähteet

Viitteet
  1. Aaltosen veistokset eduskuntatalossa vaaditaan sittenkin poistettaviksi, Helsingin Sanomat, 19.11.1932, nro 315, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. Tekosiveyden loistonäyte. Maalaisliittolaisen papin johdolla yrittää heittää Väinö Aaltosen mestariveistokset ulos eduskunnan istuntosalista, Suomen Sosialidemokraatti, 10.11.1932, nro 308, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. ”Kivioja, Vilho”, Kuka kukin on 1954, s. 375. Otava, 1954. Runeberg.org (viitattu 16.9.2018).
  4. Digilehti (16.6.2016) Ilkka
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.