Vilhelm Krag
Vilhelm Andreas Wexels Krag (24. joulukuuta 1871 Kristiansand, Norja – 10. heinäkuuta 1933 Ny-Hellesund, Søgne, Norja) oli norjalainen kirjailija, runoilija ja teatterinjohtaja. Kirjallisen tuotantonsa ohella hänet tunnetaan muun muassa Sørlandet-käsitteen alkuunpanijana ja puolestapuhujana.
| Vilhelm Krag | |
|---|---|
.jpg.webp) Vilhelm Krag |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Vilhelm Andreas Wexels Krag |
| Syntynyt | 24. joulukuuta 1871 Kristiansand, Norja |
| Kuollut | 10. heinäkuuta 1933 Søgne, Norja |
| Ammatti | runoilija, toimittaja, teatterinjohtaja |
| Kirjailija | |
| Aikakausi | uusromantiikka |
| Tyylilajit | runous, näytelmäkirjallisuus, romaani |
| Esikoisteos | Digte (dikt), (1891) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kragin ja Sigbjørn Obstfelderin runoja pidettiin 1900-luvun vaihteen Norjan lyriikan korkeimpina saavutuksina. Kragilla yhtyy laulava ja melodinen muoto tunnelman alakuloisen herkkään, hieman romanttiseen haaveellisuuteen. Paitsi useita lyyrillisiä kokoelmia, Krag on julkaissut suorasanaisia teoksia ja näytelmiä.[1]
Tausta
Vilhelm syntyi seitsenlapsisen perheen kuopukseksi. Hänen isänsä oli tieinsinööri ja kansanedustaja Peter Rasmus Krag, ja perhe oli ennen Vilhelmin syntymää asunut useilla paikkakunnilla Etelä-Norjassa. Samassa korttelissa asui muun muassa kenraali Oscar Wergeland. Kragin lapsuudenkoti paloi Kristiansandin suuressa tulipalossa 1892.[2] Hänen veljensä on kirjailija Thomas P. Krag, ja suvussa on useita muitakin merkittävään asemaan nousseita jäseniä.[3]
Vilhelm aloitti toimittajanuransa jo 13-vuotiaana syksyllä 1885, jolloin hän kirjoitti artikkelin Lister og Mandals Amtstidende-lehteen Kristiansandissa pidetystä maatalousnäyttelystä. Vuonna 1889 hän kirjoitti Farsunds avisiin ja vuonna 1890 hän kirjoitti kirja-arvostelun Knut Hamsunin romaanista Nälkä Fædrelandsvenneniin. Hamsun lähetti Kragille henkilökohtaisen kiitoskirjeen.[2]
Runoilija, kirjailija, teatterinjohtaja
Krag aloitti runokirjan kirjoittamisen 15-vuotiaana. Seuraavana vuonna ilmestyi hänen ensimmäinen runonsa Fædrelandsvennen-lehdessä. Bjørnstjerne Bjørnson ja Henrik Ibsen vaikuttivat paljon hänen tyyliinsä. Muuttaessaan Kristiansandista Kristianiaan (nykyinen Oslo) kesällä 1889 hän oli kirjoittanut ja julkaissut jo useita runoja.[2] Kragin läpimurto tapahtui, kun Jens Thiis luki hänen eksoottisen runonsa ”Fandango” Studentersamfundetissa 25. lokakuuta 1890.[4]
Esikoisteos Digte julkaistiin 1891, ja kirjasta tuli heti arvostelumenestys, joka nosti Kragin erääksi Norjan kirjallisuuden tärkeimmistä uusromantikoista[4]. Kragin runoutta kuvattiin melodiseksi, ja muun muassa Edvard Grieg sävelsi niihin mielellään musiikkia. Lähes sata säveltäjää on tehnyt musiikin yli kolmeensataan Kragin runoon, ja hän on siten yksi eniten sävellettyjä norjalaisia runoilijoita.[2]
Krag kirjoitti 43 kirjaa, runojen lisäksi myös proosaa, kuten novelleja ja matkakertomuksia, sekä näytelmiä. Hän toimi Aschehoug-kirjakustantamossa kustannustoimittajana 22 vuoden ajan. Hän toimi vuosina 1908–1911 Nationaltheatretin johtajana.[3]
Sørlandet
Vilhelm Krag käytti ensimmäisenä nimitystä Sørlandet Etelä-Norjan, eritoten Agderin, rannikkoalueesta 16. maaliskuuta 1902 Morgenbladet-lehdessä.[2]
Kulttuurivaikuttaja
Kragin jo vuonna 1895 käynnistämä kampanja johti lopulta Kristiansandin maakunta-arkiston perustamiseen kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen 1935.[2] Hän toimi myös aktiivisesti Länsi-Agderin maakuntamuseon perustamiseksi sekä Christianholm Festning -linnoituksen suojelemiseksi.lähde?
Kirjallinen tuotanto
Runoteokset
- Digte, 1891
- Nat. Digte i prosa, 1892
- Sange fra syden: Reiseindtryk og stemninger, 1893
- Nye Digte, 1897
- Vestlandsviser, 1898
- Norge: Dikt, 1903
- Sange. Et Udvalg, 1917
- Sange fra min Ø, 1919
- Viser og Vers, 1919
Näytelmät
- Vester i Blaafjeldet, 1893
- De gode gamle: To enaktere: De gamles juleaften – Solnedgang, 1895
- Den sidste Dag, 1897
- Baldevins bryllup, 1900 (suomentanut Evert Suonio, Baldevinin häät: idylli 3 näytöksessä, Kuopio: U.W. Telén & C:o, 1907)
- Livet en Leg, 1901
- Situationens herre, 1903
- Sangen om Florens, 1906
- Jomfru Trofast, 1906
- Slangen i Paradis, 1914
- Vanitas, 1915
Romaanit ja novellit
- Hjemve, 1895
- Den glade løitnant (romaani), 1896
- Fra de lave Stuer, 1897
- Rachel Strømme Kristiania, 1898
- Jul i skrivergaarden (novellikokoelmia), 1899
- Marianne (romaani), 1899 (suomentanut Oskar Liljefors, Marianne: kertomus, Helsinki: Emil Vainio, 1905)
- Isaac Seehusen (romaani), 1900
- Isaac Kapergast (romaani), 1901
- Lille Bodil (romaani), 1902
- Den gamle Garde (romaani), 1903
- Thea Marie (romaani), 1904
- Hos Maarten og Silius, 1906
- Major von Knarren og hans Venner (novellikokoelma ja romaani), 1906
- Krøniken om Hr. Villum (romaani), 1913
- Stenansigtet (romaani), 1918
- Verdensbarn (romaani), 1920
Muistelmat
- Min Barndoms Have, erindringer Oslo, 1926
- Dengang vi var tyve Aar, erindringer Oslo, 1927
- Heirefjæren, erindringer Oslo, 1928
- De skinnende hvide Seil, erindringer Oslo, 1931
Muita teoksia
- Holmerne de graa (matkakertomus) Kristiania, 1905
- Vandringsmand (matkakertomus) Kristiania, 1907 (kaksi painosta)
- Fra det blaa Bryggerhus: Af en Digters Optegnelser (matkakertomus) Kristiania, 1911 (kaksi painosta)
- Hos Maarten og Silius (matkakertomus) Kristiania, 1912 (kaksi painosta)
- Sange fra min Ø (runo) Kristiania, 1918
- Christianssands Sparebank 1824–1924: Et jubilæumsskrift (yrityshistoriikki) Kristiania, 1924
- Baldevin. To idyller: Baldevins bryllup. Slangen i Paradis (näytelmä) Oslo, 1925
- Skrifter I–IV, Oslo, 1930
- I Major von Knarren
- II Thea Marie og Stenansiktet
- III Maarten og Silius og andre noveller fra Holmerne de graa, Vandringsmann, Fra det blå bryggerhus, Fra de lave stuer og Marianne
- IV Dikt fra Digte, Nye digte, Vestlandsviser, Sange fra min ø og Viser og vers (toim. Nils Collett Vogt)
- Digte, separatutgave av Skrifter IV Oslo, 1930
Suomennetut teokset
- Marianne: kertomus, suom. Oskar Liljefors, Helsinki: Emil Vainio 1905. Sarja: Helsingin Kaiun kertomuskokoelma, 1
- Baldevinin häät: idylli 3 näytöksessä, suomentanut Evert Suonio, Kuopio: U. W. Telén & C:o 1907. Sarja: Näytelmäkirjallisuutta, n:o 92.
- Runot
- Heleä heila, suom. Eino Leino, teoksessa: Eino Leino: Maailman kannel, Otava 1913 ja Eino Leino: Runot IV: 1908–1915 (Leino)
- Miksi ulvovat mustat koirat?, suom. Yrjö Jylhä, teoksissa: Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja, WSOY 1930 ja Veri ja kulta: Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa, Otava, Helsinki, 1954
- Runous, suom. Eino Leino, teoksissa: Maailman kannel ja Runot IV: 1908–1915 (Leino)
- Syys nummella, suom. Yrjö Jylhä, teoksissa: Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja ja Veri ja kulta
- Tunis, suom. Yrjö Jylhä, teoksissa: Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja ja Veri ja kulta
Lähteet
- Tietosanakirja osa 4, palsta 1 467. Krag 2. Wilhelm Andreas Wexels K. Tietosanakirja Osakeyhtiö, 1911. Teos Runeberg-projektissa (viitattu 23.6.2020).
- Tronstad, Roger: Vilhelm Krag i og om arkiver 19.1.2006. Statsarkivet i Kristiansand. Viitattu 16.6.2008. (norjaksi)
- Vilhelm Krag Norsk biografisk leksikon. Viitattu 23.6.2020. (norjaksi)
- Opstad, Gunvald: Krag, Vilhelm Dagbladet. 2003. Oslo: Dagbladet. Viitattu 16.6.2008. (norjaksi)
Aiheesta muualla
- Vilhelm Krag Dagbladetin kirjailijasivuilla (norjaksi)