Vilhelm I (Württemberg)

Vilhelm I (27. syyskuuta 1781 Lüben, Sleesia – 25. kesäkuuta 1864 Stuttgart) oli Württembergin kuningas vuosina 1816–1864.[1][2]

Vilhelm I
Vilhelm I, Joseph Karl Stielerin maalaama muotokuva.
Württembergin kuningas
Valtakausi	30. lokakuuta 1816 – 25. kesäkuuta 1864
Edeltäjä	Fredrik I
Seuraaja	Kaarle I
Syntynyt	27. syyskuuta 1781 Lüben, Sleesia
Kuollut	25. kesäkuuta 1864 (82 vuotta) Stuttgart, Württembergin kuningaskunta
Puoliso	Baijerin Karolina Augusta Jekaterina Pavlovna Romanova Pauline
Lapset	Marie Sophie Katariina Kaarle I Augusta
Suku	Württemberg
Isä	Fredrik I
Äiti	Augusta Carolina
Uskonto	luterilaisuus

Vilhelm I:n isä oli Württembergin herttua Fredrik I, joka korotti herttuakuntansa kuningaskunnaksi vuonna 1806. Kruununprinssi Vilhelm osallistui vuonna 1800 toisen liittokunnan sotaan vapaaehtoisena Itävallan armeijassa ja matkusteli myöhemmin ulkomailla. Napoleonin vuoden 1812 Venäjän-sotaretkellä Vilhelm toimi württembergiläisten apujoukkojen komentajana, mutta sairastuttuaan hän joutui jäämään sotaretkeltä pois Vilnassa. Isänsä siirryttyä Napolenin vihollisten puolelle hän komensi vuonna 1814 liittoutuneiden VII armeijakuntaa. Vilhelm kunnostautui muun muassa La Rothièren taistelussa, mutta kärsi pari viikkoa myöhemmin tappion Montereaussa.[1]

Vilhelm I:stä tuli Württembergin kuningas isänsä kuoltua 30. lokakuuta 1816. Hän pyrki hillitsemään kruunun menoja ja päätti jo isänsä kaudella alkaneen perustuslaillisen kriisin antamalla vuonna 1819 valtakunnalleen uuden perustuslain, joten häntä pidettiin aluksi vapaamielisenä hallitsijana. Vallankumousvuosien 1830 ja 1848 jälkeen hänen hallintonsa muuttui taantumuksellisempaan suuntaan ja hän alkoi korostaa enemmän omia valtaoikeuksiaan.[1][2] Vuoden 1848 vallankumouksen aikana Vilhelm tunnusti Frankfurtin kansalliskokouksen valtionhoitajaksi valitseman arkkiherttua Juhanan, mutta vuonna 1849 Württembergin hallitus veti tukensa pois kansalliskokoukselta, joka oli siirtynyt sen alueelle Stuttgartiin. Vilhelm oli yksi vuonna 1850 luodun, Preussin vaikutusvaltaa vastaan suunnatun ”neljän kuninkaan liiton” (vierkönigsbündnis) perustajista, mutta myöhemmin 1850-luvulla hän muutti ulkopolitiikkansa Preussia myötäileväksi.[2] Vilhelm I rakennutti Stuttgartiin Rosensteinin linnan.

Vilhelm I:n ensimmäinen puoliso oli vuosina 1808–1814 Baijerin prinsessa Karolina Augusta, mutta heidän avioliittonsa päättyi eroon. Vuonna 1816 Vilhelm nai serkkunsa, Venäjän keisari Paavali I:n tyttären ja Oldenburgin herttuan lesken Jekaterina Pavlovnan. Heille syntyi kaksi tytärtä ennen Jekaterinan kuolemaa vuonna 1819. Vuodesta 1820 Vilhelmin puolisona oli hänen toinen serkkunsa, Württembergin prinsessa Pauline, jonka kanssa hän sai kolme lasta. Vilhelmin seuraajaksi tuli hänen kolmannesta avioliitosta syntynyt poikansa Kaarle I. Hänen vanhin tyttärensä Sophie nai Hollannin kuningas Vilhelm III:n.[1]