Viktor Magnus von Born
Viktor Magnus (V. M.) von Born (8. lokakuuta 1851 Helsinki – 15. syyskuuta 1917 Pernaja) oli suomalainen vapaaherra, tilanomistaja, valtiopäivämies ja RKP:n kansanedustaja.
Viktor Magnus von Born | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. lokakuuta 1851 Helsinki |
Kuollut | 15. syyskuuta 1917 (65 vuotta) Pernaja |
Ammatti | tilanomistaja, poliitikko |
Arvonimi | vapaaherra maamarsalkka |
Puoliso |
Hulda Augusta Berndtson 1876–1891 Clara Henny Helena Grafström 1893–1905 Anna Elise Edelfelt (ent. de la Chapelle) 1908–1917 |
Lapset | Ernst von Born |
Vanhemmat |
Johan August von Born Hedvig Lovisa Fransiska von Haartman |
Opinnot ja työura
Von Bornin vanhemmat olivat senaattori, vapaaherra Johan August von Born ja Hedvig Lovisa Fransiska von Haartman. Hän pääsi ylioppilaaksi 1868 ja suoritti yleisen oikeustutkinnon 1873. Von Born oli Helsingin kaupunginvaltuuston valiokuntasihteerinä 1875–1878, Ritarihuoneen kanslistina 1876–1879, Loviisan raastuvanoikeuden notaarina ja vt. oikeusneuvosmiehenä 1880–1881 sekä Östra Nyland -lehden toimittajana 1881–1884. Hän hoiti omistamaansa kartanoa Pernajassa 1879–1913.[1]
Suur-Sarvilahden kartano kuului Suomen suurimpiin, ja sen antaman taloudellisen riippumattomuuden turvin von Born saattoi kuulua Nikolai Bobrikovin näkyvimpiin vastustajiin,[2] Niinpä ensimmäisen sortokauden aikana von Born oli karkotettuna Suomesta vuosina 1903–1904.[1]
Perhe
Von Born oli naimisissa kolme kertaa ja jäi leskeksi kaksi kertaa. Ensimmäinen puoliso oli Hulda Augusta Berndtson 1876–1891, toinen Clara Henny Helena Grafström 1893–1905, ja viimeksi hän oli naimisissa vuodesta 1908 Anna Elise Edelfeltin (ent. de la Chapelle) kanssa.[1]
Hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta oli sittemmin ministerinäkin toiminut Ernst von Born.[3]
Viktor Magnus von Bornin sisar Hanna von Born (1861−1959) avioitui ruotsalaisen vakuutusmiehen ja liberaalipoliitikon Sven Theodor Palmen (1854−1934) kanssa. Heidän pojanpoikansa oli Ruotsin pitkäaikainen pääministeri Olof Palme. Sven Theodor ja Hanna Palmen kaksi poikaa, Nils Palme ja Olof Palme (vanhempi) osallistuivat vapaaehtoisina valkoisten puolella Suomen sisällissotaan. Olof Palme (vanhempi) kaatui Tampereella sodan loppuvaiheissa huhtikuun alussa 1918.
Yhteiskunnallinen toiminta
Von Born oli lahjakas puhuja ja kirjoittaja. Yhdessä Kasten Antellin ja Arvid Nybergin kanssa hän perusti Östra Nyland -lehden vuonna 1881. Hän kirjoitti myös lehtiin Vikingen, Nya Pressen ja Finsk tidskrift.[2]
Von Born osallistui aatelissäädyssä sukunsa edustajana valtiopäiville 1877–1878, 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906. Hän oli aatelissäädyn maamarsalkka viimeisillä säätyvaltiopäivillä 1905–1906. RKP:n kansanedustajana von Born oli 1910–1914 Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hän toimi Pernajan kuntakokouksen puheenjohtajana ja kuului Helsingin kaupunginvaltuustoon. Von Born toimi myös Suomen Talousseuran puheenjohtajana.[1]
Postimerkkejä
Punaisen Ristin postimerkkisarjassa julkaistiin Vikto Magnus von Bornista sininen postimerkki 26. marraskuuta 1956. Sen arvo oli 30 markkaa ynnä 5 markan lisämaksu. Postimerkin käypäisyysaika oli 26. marraskuuta 1956 – 31. toukokuuta 1994.[4]
Lähteet
- .aspx Viktor Magnus von Born. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- von Born, Viktor Magnus. Biografiskt lexikon för Finland. Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 14.12.2013. (ruotsiksi)
- .aspx Ernst von Born. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Postimerkkiluettelo LAPE 2004, s. 230.
Kirjallisuutta
- Born, Viktor Magnus von hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- (sv) Ernst Estlander, Friherre Viktor Magnus von Born : hans person och politiska verksamhet / Ernst Estlander., Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki, (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
Aiheesta muualla
- Släktföreningen V. M. von Borns ättlingar r.f. Sukuseura.
- Kotivuori, Yrjö: Johan August von Born. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.