Viktor Balck

Viktor Gustaf Balck, KCMG (25. huhtikuuta 1844, Karlskrona − 31. toukokuuta 1928 Tukholma) oli ruotsalainen kenraalimajuri ja urheilujohtaja, joka kuului Kansainvälisen olympiakomitean perustaneeseen jäsenistöön. Häntä on usein kutsuttu myös "Ruotsin urheilun isäksi".

Viktor Balck kuvattuna 1890-luvulla.

Ura sotilaana

Balck aloitti opiskelunsa merivoimien kadettina Karlbergin sotakorkeakoulussa Tukholmassa. Hän vaihtoi kuitenkin opintosuuntaa ja keskittyi erityisesti liikuntakoulutukseen eli miekkailuun ja voimisteluun. Hän jäikin Karlbergiin kouluttajaksi ja sai vänrikin arvon vuonna 1866. Hänet ylennettiin luutnantiksi 1875 ja kapteeniksi 1884.[1]

Hänen sotilasurastaan tuli puhtaasti voimisteluun ja urheiluun keskittyvää toimintaa. Hän oli aluksi Karlbergissa apuopettajana vuosina 1868−1870 ja Ruotsin ratsuväen ratsastuskoulun opettajana 1870−1872. Hänestä tuli vuonna 1885 Ruotsin silloisen voimistelun keskusjärjestön sotilaallisen voimistelun ja miekkailun opettaja ja edelleen vuosiksi 1887−1909 yliopettaja. Kyseisen instituutin johtaja hän oli vuosina 1907−1909. Ylennys majuriksi tapahtui vuonna 1894, everstiluutnantiksi 1900 ja everstiksi 1904. Vuonna 1909 Balck siirtyi armeijasta reserviin, ja hän sai edelleen vuonna 1914 kunnia-arvona kenraalimajurin arvon vuonna 1914.

Ruotsin urheilutoiminnan kehittäjänä
Muistomerkki paikasta, jossa järjestettiin vuonna 1881 Viktor Balckin toimesta ensimmäiset yleisurheilukilpailut Ruotsissa.

Balckin mukaan ruotsalaisen yhteiskunnan liikuntatoiminta oli 1870-luvulla alemmalla kehitystasolla kuin naapurimaissa. Tämän vuoksi hän toimi aktiivisesti urheiluseurojen ja -järjestöjen perustamisessa. Hänestä tuli tässä yhteydessä Ruotsin urheilutoiminnan keskeisiä toimijoita. Hän oli perustamassa mm. voimisteluseuraa Tukholmaan vuonna 1875 sekä voimistelu- ja miekkailuseuroja Tukholmaan vuonna 1878. Näissä seuroissa hän toimi puheenjohtajana vuosikymmeniä. Vuonna 1880 hän oli perustamassa tukholmalaista soutuseuraa. Ampumaseurojen perustamisessa hän oli myös mukana.

Mukana kansainvälisessä urheiluliikkeessä
Ruotsin edustaja majuri Viktor Balck oikealla KOK:n jäsenten yhteiskuvassa vuonna 1896.

Ranskalaisen paroni Pierre de Coubertinin kootessa 1890-luvun alussa kansainvälistä urheilutoimintaa olympialiikkeen piiriin Viktor Balck toimi Ruotsin edustajana perustettaessa vuonna 1894 Kansainvälistä olympialiikettä ja sille olympiakomiteaa (KOK). KOK:n jäsen hän oli aina vuoteen 1921 asti. Hän toimi Ruotsin olympiakomitean varapuheenjohtajana vuodesta 1913 aina kuolemaansa eli vuoteen 1928 asti. Balck oli roolissaan KOK:n jäsenenä keskeinen toimija tukiessaan de Coubertinia olympialiikkeen laajetessa.[2]

Balck ilmoitti heti KOK:ta perustettaessa Ruotsin halukkuudesta toimia olympialaisten isäntänä. Ruotsalaiset jättivät virallisen hakemuksen kuitenkin vasta 1908. Vaikka kilpailutilanne Berliinin kanssa oli tiukka, Tukholma ja ruotsalaiset saivat järjestääkseen viidennet olympiakisat kesällä 1912. Balckin rooli oli erittäin keskeinen, sillä hän oli kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.[3]

Muusta järjestötoiminnasta keskeisenä oli Kansainvälisen taitoluisteluliiton puheenjohtajuus vuosina 1894−1924. Talviurheilussa hänellä oli myös keskeinen asema, vaikka talviolympialaisia ei vielä järjestetykään 1900-luvun alussa. Hänen aloitteestaan käynnistettiin Pohjoismaiset kisat, jotka keskittyivät talvisiin lajeihin eli luisteluun ja hiihtoon. Ensimmäiset kisat järjestettiin vuonna 1901.

Suomalaisen urheilun kummisetänä

Viktor Balck vaikutti suomalaisten liittymiseen olympialiikkeeseen. Balck vieraili Suomessa jo 1894 Suomen voimistelu- ja urheilujuhlissa. Siellä hän tapasi Suomen urheilun johtajia, kuten Reinhold Felix von Willebrandin, Gösta Waseniuksen ja Mauritz Vaenerbergin. Balck oli sen jälkeen tiiviissä kirjeenvaihdossa suomalaisten urheilujohtajien kanssa suomalaisten liittyessä kiinteämmin kansainväliseen urheilutoimintaan. Balck ja Ruotsin toinen KOK-edustaja kreivi Clarence von Rosen olivat keskeisiä toimijoita Suomen saadessa KOK-jäsenyyden vuonna 1907. He ehdottivat lisäksi vapaaherra von Willebrandin valitsemista KOK:n suomalaisjäseneksi.[4]

Tukholman vuoden 1912 kesäolympialaisten lähestyessä Balck joutui tiiviisti toimimaan Suomen puolesta. Lopputulos osallistumisessa oli Suomen oma joukkue ilman omaa lippua ja marssiminen Venäjän joukkueen jäljessä avajaismarssissa. Vuonna 1914 ratkaistiin Suomen erottaminen KOK:sta, vaikka Viktor Balck esitti Tukholman kisojen aikaisen käytännön jatkamista.[5]

Siviilielämä ja tunnustukset

Viktor Balck oli avioitunut vuonna 1883 ja hänellä oli avioliitosta kaksi tytärtä ja poika.

Hänelle myönnettiin ansioista Ruotsin urheilun hyväksi Vaasa- ja Miekkaritarikunnan kunniamerkit.

Balckille on nimetty katu, Victor Balcks väg, eteläisessä Tukholmassa Tallkrogenin kaupunginosassa. Kyseisen alueen kadut on muultakin osin nimetty olympialiikkeen keskeisten henkilöiden mukaan.

Lähteet
  • Vesa Tikander, Ossi Viita, Merja Vilen ja Esko Paavola (toim.): Sadan vuoden olympiadi. Porvoo: Suomen Olympiakomitea ja WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32429-5.

Viitteet
  1. Viktor Balck Nordisk falmiljebok. Viitattu 10.5.2015. (ruotsiksi)
  2. Jari Kupila: Syyllinen Balck. Urheilulehti, 51-52/2012, s. 4-11.
  3. Helge Nygrén, Markku Siukonen: ”Nykyaikaiset olympiakisat”, Suuri olympiateos - osa 1, s. 150. Jyväskylä: Oy Scandia kirjat Ab, 1978. ISBN 951-9466-05-3.
  4. Vesa Tikander, Ossi Viita, Merja Vilen ja Esko Paavola (toim.): ”Kent Sjöblom: Autonominen olympiamaa”, Sadan vuoden olympiadi, s. 10-23. Porvoo: Suomen Olympiakomitea ja WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32429-5.
  5. Vesa Tikander, Ossi Viita, Merja Vilen ja Esko Paavola (toim.): ”Kent Sjöblom: Autonominen olympiamaa”, Sadan vuoden olympiadi, s. 24-39. Porvoo: Suomen Olympiakomitea ja WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32429-5.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.