Viktor Alksnis

Viktor Alksnis (ven. Виктор Имантович Алкснис, s. 21. kesäkuuta 1950) on latvialaissyntyinen Neuvostoliiton ilmavoimien eversti ja Venäjällä vaikuttava poliitikko ja duuman jäsen (Rodina). Hän pitää itseään kuitenkin ensisijaisesti neuvostokansalaisena^lähde?.

Viktor Alksnis oikealla.

Alksnis oli ilmavoimien eversti. Hänen isoisänsä Jakov Alksnis oli 1930-luvulla Puna-armeijan ilmavoimien johdossa, mutta teloitettiin. Alksnisin isä julistettiin kansan vihollisen pojaksi. Alksnis opiskeli isoisänsä mukaan nimetyssä ilmavoimien teknillisessä oppilaitoksessa Riiassa 1968–1973.

Neuvostoliiton loppuvaiheissa Alksnis tuli tunnetuksi "mustana everstinä." Hänet valittiin Neuvostoliiton kansanedustajain kongressiin Latviasta, jossa hän yritti kazakstanilaisedustaja Nikolai Petrušenkon kanssa luoda interfronteja^selvennä vastustamaan perestroikan myötä syntyneitä itsenäisyysliikkeitä. Helmikuussa 1990 kansanedustajain kongressissa muodostettiin Alksnisin aloitteesta Sojuz-ryhmä. Sojuzilla oli läheiset siteet armeijaan ja turvallisuuspalveluihin ja sen tavoitteena oli säilyttää Neuvostoliitto. Sojuz vaati Gorbatšovia ottamaan käyttöön hätätilavaltuudet, lakkauttamaan epälojaalit puolueet ja tukahduttamaan itsenäisyysliikkeet. Sen tärkeimmäksi saavutukseksi jäi sisäministeri Vadim Bakatinin erottaminen hänen sallittuaan tasavaltojen perustaa sisäministeriöt ja poliisivoimat. Hänen tilalleen tuli Boris Pugo. Tämän jälkeen Sojuz kääntyi välittömästi ulkoministeri Ševardnadzea vastaan. Sojuz väitti 1. joulukuuta 1990 saaneensa taakseen neljänneksen edustajista. Alksnis itse vaati Gorbatšovin eroa.

Alksnis jätti Latvian 3. lokakuuta 1992, jonka jälkeen hänet julistettiin persona non grataksi, osuudestaan maan itsenäisyyden vastustamisessa, eikä hän ole saanut vierailla Latviassa sen jälkeen. Hänet valittiin Venäjän duumaan kansallispatrioottisen Rodinan edustajana.

Alksnis sai kuuluisuutta johdettuaan 1993 korkeimman neuvoston aseellista puolustusta Jeltsinille uskollisia armeijan joukkoja vastaan.[1]

Kolmannen duuman avajaisten jälkeen Alksnis sanoi olevansa varma, että jos Neuvostoliitossa olisi ollut nykyisen kaltainen duuma 22. kesäkuuta 1941, olisivat Hitlerin joukot saapuneet Moskovaan heinäkuussa. Alksnis vaati vaalitarkkailijoiden lähettämistä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Varsinaisesti hän kuitenkin keskittyy lähiulkomaiden, kuten Transnistrian ja Baltian asioihin. Hän on useasti arvostellut Latvian ihmisoikeustilannetta ja politiikan korruptiota.

Vuonna 2002 Alksnis vaati kieltämään katolisen kirkon toiminnan Venäjän alueella, sillä kirkko vihki Sahalinilla toimineen piispan saaren japaninkielisen nimen mukaan Karafuton piispaksi.[2] 18. huhtikuuta 2005 puhuessaan Simferopolissa Alksnis vaati eräiden Ukrainan alueiden, erityisesti Krimin palauttamista Venäjän yhteyteen, jonka jälkeen hänet julistettiin myös Ukrainassa persona non grataksi.

Vuonna 2007 hän yritti nostaa oikeussyytteen kunnianloukkauksesta erään häntä arvostelleen blogikirjoituksen vuoksi.[1]