Viiveri
Viiveri on Kanta-Hämeessä Lopella oleva järvi, joka näyttää korkeuskäyrien mukaan kuuluvan Ilmetynjoen valuma-alueeseen. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen. Se mainitaan kuitenkin myös Vanajan reitin valuma-alueeseen kuuluvana Hyvikkälänjoen valuma-alueen järvenä, joten se saattaa tämän vuoksi olla bifurkaatiojärvi.[2][1]
| Viiveri | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Loppi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Turpoonjoen valuma-alue (35.98) |
| = Laskuoja | oja Tervalammiin [1] |
| Järvinumero | 35.887.1.027 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 121,8 m [1] |
| Rantaviiva | 0,988 km [2] |
| Pinta-ala | 4,687 ha [2] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantiede
Järven pinta-ala on 4,7 hehtaaria ja sen pituus on 380 metriä ja leveys 200 metriä. Siihen on johdettu muutama suo-oja Viiverinsuolta ja kaksi niistä toimivat laskuojina Tervalammiin. Kuitenkin Viiverinsuon ojat laskevat myös etelääb Pohjattomaan, Pikku Särkijärveen ja Särkijärveen. Järven rantaviiva on 990 metriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa, joskin pohjoisranta rajautuu hiekkamaahan. Järven rannat ovat Viiverinsuon puolelta soistuneita. Rannat ovat rakentamattomia eikä sinne johda teitä.[2][1]
Luonnonhistoria
Jääkauden loppuvaiheessa noin 11 400−11 300 vuotta sitten mannerjäätikön reuna päättyi näillä seuduilla suoraan mereen.[3] Pääjärven muodostumisessa vaikuttaneet jäätiköiden maata kasaavat tapahtumat muodostivat Kolmannen Salpausselän juuri Tervalammin kohdalle. Kun Salapausselän reunamoreenit patosivat taakseen jäätikköjärven, laskivat jäätikköjokivirtaukset jääjärven vedet Yoldiamereen ja kasasivat suuren sandurin tälle alueelle. Järvi on syntynyt sandurin keskellä olleeseen virtausuomaan, josta vesi puhdisti hiekat pois matkallaan Kaartjärven suuntaan.[3][4][5]
Historia
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Wiverilampi".[6] Vuoden 1884 Senaatin kartastossa järvi nimenä luki "Wiiverilampi".[7][8]
Lähteet
- Viiveri, Loppi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.4.2015.
- Marjatta Koivisto (toim.): Jääkaudet, s. 69−86. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3.
- GTK: Pertunnummen alueen maaperäkartta
- Litmanen, Tanja: Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatiovaiheet Lopen Pernummella (Arkistoitu – Internet Archive), Pro Gradu-tutkielma, Turun Yliopisto, 2012
- Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
- Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XII 25) kartta (Arkistoitu – Internet Archive), 1884, Arkistolaitos
- Viiveri (35.887.1.027) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.11.2017.
| Kokemäenjoen vesistö (35) |
Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: |
Loimijoen valuma-alue (35.9) • Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Karjaanjoen vesistö (23) • Vantaa (21) • Mustijoen vesistö (19) • Kymijoen vesistö (14) | ||||||||||||||||||
| Hiidenjoen alue (35.81) |
7 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Puujoen alue (35.82) |
noin 40 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Teuronjoen valuma-alue (35.83) |
noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sääjärvenojan valuma-alue (35.84) |
noin 10 kohdetta Nautalammi • Lussilammi • Lastujärvi • Sääjärvi • Käkilammi • Hanhiliko • Kesijärvi • Leppälammi • Isojärvi • Saloistenjärvi
| ||||||||||||||||||
| Luhdanjoen valuma-alue (35.85) |
noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Pätilänjoen valuma-alue (35.86) |
noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Tervajoen valuma-alue (35.87) |
noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88) |
noin 130 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Räikälänjoen valuma-alue (35.89) |
noin 30 kohdetta
|