Viittomakielen ohjaaja

Viittomakielen ohjaaja on humanistisen ja kasvatusalan toisen asteen tutkinto. Vuodesta 2018 kommunikaation ja viittomakielen ohjaajan osaamisala on ollut osa kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa.[1]

Aiemmin opintojen laajuus oli 120 opintoviikkoa. Opinnot koostuivat yhteisistä opinnoista (20 ov), ammatillisista opinnoista (90 ov) ja vapaasti valittavista opinnoista (10 ov). Tutkinto sisälsi 20 opintoviikkoa viittomakieltä ja 20 opintoviikkoa työssäoppimista.

Erilaiset kommunikointitavat ovat viittomakielen ohjaajien erikoisosaamista. Asiakkaan tarpeen mukaan viittomakielen ohjaajat käyttävät kommunikoidessaan suomalaista viittomakieltä, viitottua puhetta, tukiviittomia, taktiilia viittomista, sormiaakkosviestintää, selkeää puhetta ja kirjoittamista sekä erilaisia puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä. Viittomakielen ohjaajat huomioivat työssään eri asiakasryhmien erityispiirteet ja toimivat työssään asiakasta ja hänen omatoimisuuttaan tukien sekä kunnioittaen asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja yksilöllisyyttä.

Viittomakielen ohjaajan työtehtäviä ovat eri-ikäisten asiakkaiden ohjaaminen ja avustaminen elämän eri tilanteissa. Työ on kokonaisvaltaista asiakkaan tukemista, ohjaamista ja avustamista niin kommunikaatiossa, vuorovaikutuksessa kuin arkipäiväisissäkin asioissa. Erikoisosaamisensa vuoksi viittomakielen ohjaajat voivat toimia niin ohjaajina kuin avustajinakin sekä ryhmille että henkilökohtaisesti mm. dysfaattisten, sisäkorvaistutteen saaneiden, autististen, kehitysvammaisten, kuurojen, huonokuuloisten, kuuroutuneiden, kuurosokeiden, sokeiden ja heikkonäköisten parissa.

Viittomakielen ohjaajien työpaikkoja ovat päiväkodit, koulut, vanhusten palvelutalot, erilaiset hoitokodit ja toimintakeskukset. Ohjaajat voivat työllistyä myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä erilaisille leireille ja kursseille. Osa ohjaajista toimii freelancerluonteisesti esimerkiksi oppaina kuurosokeiden asiakkaiden harrastustoiminnassa, ostoksilla tai sosiaalisessa kanssakäymisessä.