Viitatorni

Viitatorni on Jyväskylän Viitaniemessä sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema tornitalo. Viitatorni rakennettiin vuosina 1957–1962 ja se oli Jyväskylän korkein rakennus kunnes toimistorakennus Innova valmistui vuonna 2002. Viitatorni on 39 metriä korkea ja siinä on 13 kerrosta, joista alimmassa sijaitsee liikehuoneistoja ja talonmiehen asunto. Talon 73 huoneistoa suunniteltiin alun perin perheettömille, eikä niissä ole asuntokohtaisia parvekkeita. Yhteensä rakennuksessa on 4 223 kerrosneliömetriä.[1]

Viitatorni
Sijainti Jyväskylä, Suomi
Koordinaatit 62.25°N 25.73°E / 62.25; 25.73
Rakennustyyppi Tornitalo
Suunnittelija Alvar Aalto
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Viitatorni Jaroslavlin aukiolta katsottuna.
Näkymä Viitatornin yläkerroksista Jyväsjärven suuntaan.
Viitatornin aula ja hissien ovet. Rakennus on yksi harvoista jyväskyläläisistä asuinrakennuksista, jossa yhteen rappuun on rakennettu kaksi hissiä.

Taloa on kutsuttu ulkomuotonsa ja ympäristöstä erottumisensa vuoksi (Aallon) Torahampaaksi[2]. Viitatornista avautuu näkymä Tuomiojärvelle ja järven puoleisella julkisivulla tien toisella puolella sijaitsee Jyväskylän ystävyyskaupungin mukaan nimetty Jaroslavlin aukio, alkuperäiseltä nimeltään Torniaukio[3].

Viitatornin osoite on Viitaniementie 16, 40720 Jyväskylä.[4]

Lähteet
  1. Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut, Viitaniemen puistot (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 23.2.2013
  2. Emporis Buildings - Image No. 345259 - Viitatorni emporis.com.
  3. Ulla Seppänen: Diplomityö: Viitaniemen maisema .jkl.fi. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 18. kesäkuuta 2007.
  4. Jyväskylän seudun matkailu, Alvar Aallon kohteet (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla
    Alvar Aallon tuotanto
    Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
    1919–1929

    Alajärven suojeluskuntatalo | Villa Väinölä | Jyväskylän työväentalo | Seinäjoen suojeluskuntatalo | Lounais-Suomen Maalaistentalo | Läntinen Pitkäkatu 20 | Jyväskylän suojeluskuntatalo | Muuramen kirkko

    1930–1945

    Paimion parantola | Turun Sanomien toimitalo | Villa Tammekann | Oulun sulfiittiselluloosatehdas | Viipurin kaupunginkirjasto | Alvar Aallon kotitalo | Savoy-maljakko | Sunilan asuinalue | Sunilan sellutehdas | Tehtaanmäen asuinalue | Terassitalo | Villa Mairea | Stora Enson Anjalankosken tehtaat

    1946–1959

    Strömbergin tehtaan asuinalue | Rautatalo | Insinööritalo | Otahalli | Säynätsalon kunnantalo | Oulun lannoitetehdas | Aerola | Muuratsalon koetalo | Pamilon vesivoimalaitos | Summan paperitehdas | Alvar Aallon ateljee | Jyväskylän uimahalli | Jyväskylän yliopiston päärakennus | Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo | Hansaviertel | Aalto-paviljonki | Korkalovaaran asuinalue | Kolmen Ristin kirkko | Aalto-keskus | Kulttuuritalo | Maison Louis Carré

    1960–1969

    Lieksankosken voimalaitos | Lakeuden Risti | Keski-Suomen museo | Lappia-talo | Aaltohuset | Alvar-Aalto-Kulturhaus | Aalto-Hochhaus | Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus | Enso-Gutzeitin pääkonttori | Seinäjoen kaupungintalo | Viitatorni | Ilokivi | Pylkönmäen kirkko | Teknillisen korkeakoulun päärakennus | Seinäjoen kaupunginkirjasto | Seinäjoen seurakuntakeskus | Rovaniemen kaupunginkirjasto | Pyhän Stefanoksen kirkko | Valtion virastotalo (Seinäjoki) | Kirjatalo | Villa Kokkonen

    1970–1991

    Alajärven hallintokeskus | Villa Skeppet | Pohjolan talo | Otaniemen vesitorni | Finlandia-talo | Kunsten | Alvar Aalto -museo | Sähkötalo | Ristinkirkko | Riolan kirkko | Jyväskylän kaupunginteatteri | Seinäjoen kaupunginteatteri | Essenin oopperatalo | Alajärven kaupunginkirjasto

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.