Viitasaari

Viitasaari on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Viitasaaren keskustaa ympäröi Keitelejärvi, ja sen läpi kulkevat myös valtatie 4 ja Sininen tie. Nimellä Viitasaaren suomalainen yhteiskoulu vuonna 1905 perustettu Viitasaaren lukio on yksi Suomen ensimmäisistä maaseutuoppikouluista. Viitasaaresta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1996.

Viitasaari

vaakuna

sijainti

Näkymä kaupungin keskustaan Keiteleeltä päin.
Näkymä kaupungin keskustaan Keiteleeltä päin.
Sijainti 63°04′30″N, 25°51′35″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Kuntanumero 931
Hallinnollinen keskus Viitasaaren keskustaajama
Perustettu 1635
– kaupungiksi 1996
Kokonaispinta-ala 1 589,12 km²
67:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 248,54 km²
– sisävesi 340,58 km²
Väkiluku 5 954
154:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 4,77 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,6 %
– 15–64-v. 51,9 %
– yli 64-v. 36,5 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 98,2 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 21,00 %
160:nneksi suurin 2022 [5]
Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen (2013–2023)[6]
Hallituksen puheenjohtaja Pirjo Grönholm-Paananen[7]
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
– puheenjohtaja Sisko Linna[8]
  2021–2025[9]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • Muut
 • KD
 • Vas.
10
7
5
2
1
1
1
www.viitasaari.fi

Maantiede ja luonto

Viitasaaren naapurikunnat ovat Kannonkoski, Keitele, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Vesanto ja Äänekoski. Jyväskylään matkaa on 98, Kuopioon n. 140 ja Ouluun 243 kilometriä.

Viitasaari on järvien ja koskien pitäjä. Siellä on 230 järveä, ja sen vesipinta-ala on 21,4 % kaupungin kokonaispinta-alasta. Vesistöjä on kaikkiaan 340,46 km². Suurimmat järvet ovat Keitele, Kolima, Muuruejärvi, Löytänä ja Suotajärvi.[10]

Kalastuskoskia ovat Huopanankoski, Keihärinkoski, Kärnänkoski, Kymönkoski, Kellankoski ja Kyrönpuro.

Viitasaaren kylät
Viitasaaren näkötorni kunnostuksen jälkeen 1950-luvun lopulla. Näkötorni sijaitsee Haapaniemessä Savivuoren laella.

Viitasaaren kunnan määrittelyn mukaan kunnan keskustan ulkopuolella on 15 kylää: Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keitelepohja, Kolkku, Kotvala-Valkeisjärvi, Kumpumäki, Kymönkoski, Löytänä, Mäntylä, Niinilahti, Pasala-Viitakangas, Soliskylä, Suovanlahti-Haarala ja Vuorilahti.[11]

Viitasaaren maarekisterikylät ovat: Haapaniemi, Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keitelepohja, Kolima, Kyminkoski, Muikunlahti, Niinilahti, Suovanlahti, Taimoniemi ja Vuoskoski.[12]

Viitasaaren asuinalueita
  • Haapaniemi
  • Työväentalonmäki
  • Penttilä
  • Kokkila
  • Hitumäki
  • Hepokangas
  • Savivuori
  • Savimäki
  • Savilahti
  • Kurkela
  • Rauhaniemi
  • Korteniemi
  • Mustaniemi
  • Haapasaari
  • Isoaho
  • Miekkarinne
  • Sörkkä
  • Hakkarila
  • Tuhmalanniemi

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Viitasaarella oli 6 411 asukasta, joista 3 612 asui taajamassa, 2 730 haja-asutusalueilla ja 69:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Viitasaaren taajama-aste on 57,0 %.[13] Kunnassa on vain yksi taajama, Viitasaaren keskustaajama.[14]

Historia

Viitasaaren asutus on arkeologisten löytöjen perusteella vanhaa. Seudulla on asuttu jo kampakeraamisella kivikaudella. Lappalasia saapui alueelle ennen kristillisen ajanlaskun alkua; heistä on asiakirjamerkintöjä vielä 1500-luvulta.[15] 300-luvulle ajoitettu Keihärinkosken hautaraunio kertoo lännestä saapuneista eränkävijöistä.[15] Hämäläisten eränkäynti alkoi Viitasaaren seudulla viimeistään 1000-luvulla. Hämäläiset eivät kuitenkaan juuri asuttaneet Suur-Viitasaaren seutuja pysyvästi. Heidän jäljiltään on kuitenkin säilynyt esinelöytöjä, rakenteita ja runsaasti hämäläisperäistä nimistöä.[15]

Kustaa Vaasa antoi 1540-luvulla luvan erämaiden asuttamiseen. Vain muutama Hämeestä tullut asuttaja jäi Viitasaarelle; pysyvät asukkaat tulivat erityisesti Juvan, Pellosniemen ja Säämingin suunnalta Savosta.[15]

Viitasaaren aiempi nimi on Viitasalo, keskustaajaman lähellä oleva saaren, nykyisen Vanhan Kirkkosaaren mukaan.[16][17] Hallinnollisesti Viitasalo kuului aluksi 1560 perustettuun Rautalammin pitäjään. Asutuksen tihentyessä Viitasaaresta muodostettiin Rautalammin kappeliseurakunta vuoden 1628 tienoilla. Itsenäisen kirkkoherrakunnan aseman Viitasaari (Viitasalo) sai 1635 ja samalla siitä tuli hallintopitäjä.[15][16][17] Kunta käsitti tällöin vielä Kivijärven, Pihtiputaan, Konginkankaan ja Kannonkosken.[17]

Suomen historian isä Henrik Gabriel Porthan on kotoisin Viitasaarelta.[17] Vuonna 1882 Viitasaari sai ensimmäisenä Suomessa[18] kunnanlääkärin viran.

Politiikka
Viitasaaren kaupungintalo.

Viitasaaren kaupunginjohtajana on toiminut Janne Kinnunen vuodesta 2013 lähtien. Hänen edeltäjänsä oli Jouko Räsänen.[6]

Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kymmenen on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[9] Valtuuston puheenjohtajana toimii Sisko Linna.[8] Kaupunginhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Pirjo Grönholm-Paananen.[7]

Alueellinen kuntayhteistyö

Viitasaaren kaupunki tekee kuntapariyhteistyötä Pihtiputaan kunnan kanssa. Yhteistyöorganisaatiota kutsutaan nimellä Wiitaunioni. Sen organisaatiorakenne muodostuu hallinnosta ja palvelutuotannosta. Viitasaari vastaa perusturvan, teknisen ja ympäristöpalvelujen toimialoista, Pihtipudas hallinnon tuesta, sivistystoimesta ja maataloudesta. Perusturvan yhteistyössä mukana on myös Kinnulan kunta.[19]

Viitasaaren kaupunki toimii isäntäkuntana Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimessa. Ympäristötoimi on itsenäinen yksikkö, joka vastaa ympäristöterveysvalvonnasta, eläinlääkinnästä, ympäristönsuojelusta ja rakennusvalvonnasta sekä eläinsuojelusta. Viitasaaren lisäksi mukana Ympäristötoimessa ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Saarijärvi. Saarijärvi ja Karstula toteuttavat ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tämän yhteisen elimen ulkopuolella.[20]

Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula ja Kivijärvi omistavat Kehittämisyhtiö Witas Oy:n, joka tuottaa erilaisia palveluita alueen yrittäjille ja toteuttaa erilaisia hankkeita.[21][22]

Talous

Alueella työssäkäyviä on yhteensä 2 554 henkilöä. Heistä maa- ja metsätaloudessa työskentelee 314 (12,3 %), teollisuudessa 542 (21,2 %), kaupan alalla 332 (13,0 %) ja terveys- ja sosiaalipalveluissa 424 (16,6 %).[23] Tammikuussa 2014 pysähtyi suuri teollinen työpaikka Fenestran ovitehdas emoyhtiön konkurssiin.[24]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat sisustustuotteiden valmistaja Pisla Oy, ilmastointilaitteita valmistava PKA-Invest Oy ja Kuljetus Villman Oy.[25]

Väestönkehitys
Näkymä Savivuoren huipulta kohti pohjoista. Kuvassa näkyvät Naurispellon ja Laskettelijantien asuinalueet.
Näkymä taajamassa olevan Savivuoren huipulta kohti pohjoista. Kuvassa näkyvät Viitasaaren viimeisimpinä rakennettuihin kuuluvat Naurispellon ja Laskettelijantien asuinalueet.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Viitasaaren väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 8 910
1985
  
 8 997
1990
  
 8 689
1995
  
 8 347
2000
  
 7 915
2005
  
 7 458
2010
  
 7 174
2015
  
 6 666
2020
  
 6 168
Lähde: Tilastokeskus.[26]

Liikenne
Hännilänsalmen silta.
Viitasaaren taajamasta etelään sijaitseva Hännilänsalmen silta.

Viitasaari sijaitsee valtatien 4 varrella. Kesäaikaan Keiteleen vesistöllä on sisävesiliikennettä. Nykyään liikenne on lähinnä yksityisten pienveneilyä. Aiemmin Keiteleellä liikennöi höyrylaiva S/S Ylä-Keitele (nyk. Ylli). Talvisin jääolosuhteet huomioiden avataan Viitasaaren keskustasta Keiteleen yli kaksi jäätietä. Toinen niistä suuntautuu Kymönkoskelle ja toinen Permosiin. Jääteiden pituus on yli kolme kilometriä. Painorajoitus jääteillä on ollut kaksi tonnia.[27]

Linja-autojen kaukoliikenteen pikavuoroilla pääsee Viitasaarelta ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Lahteen, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle, Kajaaniin, Ylivieskaan sekä poikittaisella pikavuorolla Joensuuhun, Kuopioon, Seinäjoelle ja Vaasaan.

Viitasaarta lähin henkilöliikenteen rautatieasema sijaitsee 87 kilometrin päässä Pyhäjärven kunnan Pyhäsalmen junaseisakkeella.

Viitasaaren länsiosien läpi kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-rata. Viitasaaren alueella on sen vilkkain raakapuun kuormausasema, Keitelepohja. Myös entinen Kutemaisen liikennepaikka on Viitasaaren alueella. Valtionrautatiet lopetti rataosan henkilöliikenteen vuonna 1968.

Jyväskylän lentoasema sijaitsee 78 kilometrin päässä Viitasaarelta, ja Jyväskylän matkakeskukseen on etäisyyttä 104 kilometriä. Useat Viitasaari–Jyväskylä-linja-autovuorot ajetaan lentoaseman kautta.

Viitasaarella ilmestyy kerran viikossa paikallislehti Viitasaaren Seutu.

Seurakunnat
Viitasaaren Kristuksen kirkastumisen tsasouna Haapasaaressa.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Viitasaarella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[28]

  • Viitasaaren seurakunta

Viitasaarella toimii lisäksi Viitasaaren helluntaiseurakunta ja Viitasaren vapaaseurakunta. Viitasaarella Haapasaaressa on Viitasaaren luterilaisen kirkon läheisyydessä myös Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan Kristuksen kirkastumisen tsasouna.[29] Myös Jehovan todistajat -yhteisöllä on toimintaa Viitasaarella.

Muuta

Kunnassa toimii puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksen Lääkintävarikon yksikkö Sotilasapteekki Hakovuoren luolastossa.

Näkymä Kolima-järvelle Viitasaaren kaupungin omistaman Koliman leirikeskuksen laiturilta.
Näkymä Kolima-järvelle Viitasaaren kaupungin omistaman Koliman leirikeskuksen laiturilta.

Vapaa-aika ja kulttuuri

Museot
Juhani Aho kalastamassa Huopanankoskella vuonna 1912.

Viitasaarella voi tutustua historiaan eri alojen kehitystä kuvaavissa museokohteissa. Ne toteutetaan kaupungin, erilaisten yhdistysten ja yksityisten ihmisten yhteistyöllä. Kokonaisuutta kutsutaan nimellä Museokesä.[30][31] Museokesä oli Keski-Suomen liiton neljän Keski-Suomi -palkintoehdokkaan joukossa vuonna 2016. Perinteen tallentaminen -teemalla kyseisenä vuonna käydyn kilpailun voittajaksi palkintoraati valitsi Palokan Pelimannitalon. Muut kolme finalistia Viitasaaren Museokesä, Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ja keuruulainen Kotiseutuyhdistys Keurusselän Seura saivat kunniamaininnan.[32][33]

Kalastushistoriallinen näyttely

Huopanankoskella on Hautomon kalastushistoriallinen näyttely, jossa on perusnäyttelyn lisäksi vuosittain vaihtuva teema. Vuonna 2016 teemana olivat perhot sekä Suomen Urheilukalastajain Liiton historiaa järjestön toiminnasta 97 vuoden aikana. Kosken rannalla kiertää noin kilometrin mittainen kulttuuripolku. Polun varrella on tauluja, joissa esitellään paikallista historiaa.[31]

Metsätyömuseo

Viitasaaren taajama-alueella sijaitsevalla Savivuoren ulkoilualueella on Metsätyömuseo. Museon pääkohde on metsäkämppä. Metsähallituksen alun perin Seläntauksen metsäalueelle vuonna 1940 rakentama Väljänpökön metsäkämppä siirrettiin Savivuorelle vuonne 1964. Vanhempi, alkuperäinen kämpän miehistöhuone on säilytetty ennallaan. Lahti Oy:n omistukseen siirryttyä kämppään rakennettiin toinen miehistöhuone vuonna 1947. Tässä miehistöhuoneessa sijaitsee museon perusnäyttely, joka kunnostettiin vuonna 1997.[31]

Metsätyömuseon hevostalli on siirretty Savivuorelle Mäntyjoen metsätyömaalta. Vuosien 1948 ja 1952 välillä kämppäaluetta käyttivät Metsähallitus, Oy Wilhelm Schauman Ab, Tampella ja Lahti Oy.[31]

Savutupa on Vuoskosken kylän Laajan tilan torppa, joka siirrettiin Savivuorelle vuonna 1957. Varsinaisen metsätyömuseon lisäksi samalla alueella on vuonna 1641 rakennettu Kokkolan tilan aitta sekä Naistenjärveltä siirretty tuulimylly. Metsätyömuseon välittömässä läheisyydessä on Savivuoren näkötorni, joka on avoinna yleisölle kesäisin museon tapaan.[31]

Kärnän sähkölaitosmuseo

Kärnänkoskeen rakennettuun sähkölaitokseen avattiin varsinaisen sähköntuotannon jälkeen sähkölaitosmuseo vuonna 1996. Kärnän sähkölaitosmuseossa esitellään sähköistymisen historian lisäksi maakunnallisen sähköyhtiön Keski-Suomen Valo Oy:n toimintaa. Nykyään sähkölaitosmuseo on yksityisessä omistuksessa.[31]

Torinranta

Viitasaaren keskustaan avattiin uusi puisto 30. syyskuuta 2016.[34] Kaupunkilaiset pääsivät laajasti ideoimaan ja toteuttamaan aluetta.[35]

Porthanin puisto
Vuonna 1884 pystytetty Henrik Gabriel Porthanin muistokivi.
Henrik Gabriel Porthanille vuonna 1884 pystytetty muistokivi.

Porthanin puisto on nimetty Viitasaarella syntyneen Henrik Gabriel Porthanin mukaan. Porthan syntyi pappilassa, joka sijaitsi nykyisen puiston paikalla.[36]

Alppiruusupuisto

Viitasaaren alppiruusupuisto perustettiin vuonna 2016.

Tanholiinin puisto

Keitelejärven rannalla sijaitseva puisto.

Miekkapuisto

Jurvansalon alueella sijaitseva puisto.

Myllärin puisto

Viitasaaren eteläosassa sijaitseva puisto, jonka alueella myös uimaranta.

Veteraanipuisto

Syyskuussa 2018 avattu puisto vanhan lukion läheisyyteen.

Tapahtumia

H. G. Porthan -kunniapalkinto

Viitasaaren kaupunki myöntää vuosittain H. G. Porthan kunniapalkinnon kaupunkia tunnetuksi tekevälle henkilölle. Palkinnon saajasta päättää Viitasaaren kaupunginhallitus. Vuonna 2020 palkinnon sai kuvanveistäjä Jaana Bombin.[42]

Ruokakulttuuri

Viitasaaren pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muikkuhyvä ja nosterieska.[43]

Viitasaaren vanhalla yhteiskoululla eli puulukiolla järjestetään tapahtumia ja yhdistystoimintaa lukion siirryttyä koulukampukselle.

Liikunta ja urheilu

Uimahalli Simmari

Viitasaaren kaupungin omistama Uimahalli Simmari sijaitsee koulukampuksella. Uimahallissa on 25 metrin kuntouintirata, kylmäallas, lasten allas, terapia-allas sekä lasten kahluuallas. Uimahallissa on myös liukumäki, joka käy myös varsinaisen rakennuksen ulkopuolella. Uimahallin alakerrassa on kuntosali.[44]

Monitoimihalli Viitasaari Areena

Elokuussa 2010 käyttöön otettu monitoimihalli sijaitsee Uimahalli Simmarin yhteydessä Viitasaaren koulukampuksella. Kaupungin omistamassa hallissa on mahdollisuus pelata esimerkiksi salibandyä ja lentopalloa. Lisäksi Viitasaari Areenaa käytetään erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja juhlissa.[45][46]

Savivuoren frisbeegolfrata

Savivuoren ulkoilualueella on 18-väyläinen frisbeegolfrata Savivuori DiscGolfPark. Radalla on runsaasti puustoa ja korkeuseroja.[47] Rata on suunniteltu ja tehty kahdessa osassa. Radan pisin väylä on 243 metriä. Koko radan ihannetulos on 59 heittoa.[48]

Wiitaring

Wiitaring on Vaarinvuoressa ulkona sijaitseva kartingrata. Se on rakennettu 2011 ja tarkoitettu harjoituskäyttöön. Radalla on lupa järjestää myös harjoituskilpailuja. Wiitaring on pituudeltaan 370 metriä ja kuusi metriä leveä, kun tavallisesti ulkona sijaitsevat kartingradat ovat 7–8 metriä leveitä ja Wiitaringiä tuplasti pidempiä.[49]

Hurrikaanihalli

Hurrikaanihalli on Viitasaarella sijaitseva liikuntakeskus, jossa voidaan harrastaa jalkapalloa, pesäpalloa ja joitakin yleisurheilulajeja.

Ilmolahden ampumarata

Ilmolahden ampumaradalla on radat haulikolle (trap, skeet ja compak), kiväärille (300m/150m rata) ja pistoolille (25m). Lisäksi on villikarju- ja hirviradat.[50]

Viitasaaren Viesti

Viitasaaren Viesti (ViitVi) on vuonna 1915 perustettu paikkakunnan yleisseura, jossa toimi vuonna 2016 seitsemän jaostoa.[51]

Viitasaaren Jalkapalloklubi

Viitasaaren Jalkapalloklubi (VJK) on vuonna 1978 perustettu jalkapalloseura.[52]

Viitasaaren Urheiluautoilijat

Viitasaaren Urheiluautoilijat (ViiUA) on vuonna 1985 perustettu autourheiluseura.[49]

Olympiaurheilijat

Viisi Viitasaarella syntynyttä urheilijaa on kilpaillut olympialaisissa. Painija Jussi Vesterinen sijoittui kuudenneksi Méxicon olympialaisissa vuonna 1968. Painija Ilpo Seppälä karsiutui kahden tappion jälkeen Los Angelesissa vuonna 1984. Maastohiihtäjä Jari Laukkanen kilpaili kahdessa henkilökohtaisessa kilpailussa ja viestijoukkueessa Calgaryn olympialaisissa 1988. Viestijoukkue oli kahdeksas ja Laukkasen paras sijoitus henkilökohtaisella matkalla oli 25. sija perinteisen 15 kilometrin hiihdossa. Jääkiekkoilija Tuomas Grönman pelasi puolustajana Leijonajoukkueessa neljä ottelua Naganon olympialaisissa 1998 ja voitti pronssia. Keihäänheittäjä Matti Närhi kilpaili Ateenan olympialaisissa 2004 ja oli keihäsfinaalin kymmenes. Näistä viidestä urheilijasta olympiaedustuksensa aikaan Viitasaaren Viestin värejä kantoivat Jussi Vesterinen, Jari Laukkanen ja Matti Närhi. Myös Ilpo Seppälä edusti Viitasaaren Viestiä lapsuudessaan ennen paikkakunnalta poismuuttoa.[53] Jari Laukkanen asui Viitasaarella kuolemaansa saakka.[54]

Kuuluisia viitasaarelaisia

Ystävyyskunnat

Viitasaaren ystävyyskunnat ovat:[55]

Katso myös

Lähteet
  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Savela, Sanna: Kinnunen äänestettiin Viitasaaren johtoon Yle Uutiset. 28.5.2013. Viitattu 17.10.2021.
  7. Kunnanhallitus Viitasaaren kaupunki. Viitattu 17.10.2021.
  8. Kaupunginvaltuusto Viitasaaren kaupunki. Viitattu 17.10.2021.
  9. Kuntavaalit 2021, Viitasaari Oikeusministeriö. Viitattu 17.10.2021.
  10. Viitasaari Järviwikissä. Viitattu 13.2.2014.
  11. Viitasaaren kylät Viitasaari. Viitattu 13.10.2018.
  12. Viitasaari Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 13.10.2018.
  13. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 11.12.2018.
  14. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 11.12.2018.
  15. Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN 951-1-08345-7, viitattu 17 elokuuta 2021), Viitasaari , s. 129–132 (Osa 5: Keski-Suomi, Etelä-Savo)
  16. Sami Suviranta (SBS): Viitasaari (s. 506) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 17.8.2021.
  17. Tietoa Viitasaaresta Viitasaaren kaupunki. Arkistoitu 30.9.2018. Viitattu 30.9.2018.
  18. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 262. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  19. Organisaatiorakenne viitasaari.fi. Arkistoitu 29.10.2016. Viitattu 28.10.2016.
  20. Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi viitasaari.fi. Viitattu 28.10.2016.
  21. Kehittämisyhtiö Witas Oy - Omistajakunnat www.witas.fi. Arkistoitu 4.11.2016. Viitattu 2.11.2016.
  22. Kehittämisyhtiö Witas Oy - Palvelut yrittäjälle www.witas.fi. Arkistoitu 4.11.2016. Viitattu 2.11.2016.
  23. Viitasaari lyhyesti (Arkistoitu – Internet Archive). Viitasaaren kaupunki. Viitattu 24.2.2014.
  24. Fenestra konkurssiin (Arkistoitu – Internet Archive). Kauppalehti 28.1.2014.
  25. Alueen Viitasaari yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 2.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  26. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 29.1.2018.
  27. Viitasaarella valmistellaan jäätietä 31.12.2009. Yle. Viitattu 20.1.2014.
  28. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  29. Seurakunnat. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitasaari.fi.
  30. Viitasaaren Museokesä paketoi metsätyön, sähköistyksen ja kalastuksen historian Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2016.
  31. Lomaseutu - Viitasaaren museokesä 1.7.-31.7.2016 www.lomaseutu.fi. Arkistoitu 29.10.2016. Viitattu 28.10.2016.
  32. Keski-Suomi -palkinto Palokan Pelimannitalolle Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2016.
  33. Neljä perinteen tallentajaa eteni Keski-Suomi –palkinnon finaaliin Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2016.
  34. Torinrannan avajaiset - Viitasaari Menoinfo.fi. Arkistoitu 7.11.2016. Viitattu 6.11.2016.
  35. Pirjo Nyman: Viitasaaren Torinranta -hanke kaipaa lisää osallistujia KSML.fi – Keskisuomalainen. Arkistoitu 7.11.2016. Viitattu 6.11.2016.
  36. Silén, Saija & Andersson, Nina: Viiden kosken kuljettamaa - Viitasaaren kulttuuriympäristöohjelma Pohjoisen Keski-Suomen Toiminnallinen Kulttuuriympäristö (POTKU-) hanke, Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä 2007. 2007. Viitattu 6.11.2016.
  37. Mid Finland Truckmeeting | Rekkojen kokoontumistapahtuma Viitasaarella! midfinlandtruckmeeting.com. Arkistoitu 19.10.2016. Viitattu 2.11.2016.
  38. .::: WILMA MARKKINAT :::. www.wilmanet.net. Arkistoitu 4.11.2016. Viitattu 2.11.2016.
  39. Lomaseutu – Keskustelukulttuuritapahtuma Arvon päivät Tulensuussa 5.7.2015 www.lomaseutu.fi. Arkistoitu 4.11.2016. Viitattu 2.11.2016.
  40. Lomaseutu – Viitasaaren Joulutori 16.–21.12.2016 www.lomaseutu.fi. Arkistoitu 4.11.2016. Viitattu 2.11.2016.
  41. Keksintöjen Viikko Viitasaarella – The Week of Innovations www.keksintojenviikko.fi. Viitattu 2.11.2016.
  42. Vuoden 2020 H. G. Porthan -kunniapalkinto kuvataiteilijalle. Viitasaari.fi viitattu 29.10.2021
  43. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 96. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  44. Tilat ja henkilöstö viitasaari.fi. Arkistoitu 1.11.2016. Viitattu 31.10.2016.
  45. Viitasaari Areena viitasaari.fi. Arkistoitu 1.11.2016. Viitattu 31.10.2016.
  46. Tilat ja tekniset tiedot viitasaari.fi. Arkistoitu 1.11.2016. Viitattu 31.10.2016.
  47. Viitasaaren liikuntapaikat viitasaari.fi. Arkistoitu 1.11.2016. Viitattu 31.10.2016.
  48. Savivuori DiscGolfPark - Radat - Frisbeegolfradat.fi Frisbeegolfradat.fi. Arkistoitu 26.12.2016. Viitattu 31.10.2016.
  49. Halonen, Mika: Rata käytössä vuodesta 2011. Viitasaaren Seutu, 24.9.2015. Keski-Suomen Media Oy.
  50. https://www.vtsa.fi/radat-ja-aukioloajat/
  51. Viitasaaren Viesti viitasaarenviesti.fi. Viitattu 2.11.2016.
  52. Harrastustoimintaa viitasaari.fi. Viitattu 2.11.2016.
  53. Salonen, Jyri: Hurja Viisikko: Viitasaaren olympiaedustajat. Viitasaaren Seutu, 18.8.2015. Keski-Suomen Media Oy.
  54. Erkki Kinnunen: Viitasaarelainen arvokisahiihtäjä Jari Laukkanen on kuollut 57-vuotiaana KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 29.7.2020.
  55. Suomen ystävyyskuntasuhteet Suomen Kuntaliitto. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 28.3.2017.

    Kirjallisuutta
    • Markkanen, Erkki: Vanhan Viitasaaren historia. Viitasaari: Viitasaaren kunta & Viitasaaren seurakunta, 1983. ISBN 951-678-891-2.
    • Manninen, Ari T. – Mäkelä, Petteri – Holm, Vesa: Viitasaaren historia: Savutuvista tietoyhteiskuntaan. Viitasaari: Viitasaaren kaupunki & Viitasaaren seurakunta, 2008. ISBN 978-951-97806-2-7.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.