Viisi elementtiä

Viiden elementin teorian historia ulottuu esihistorialliselle ajalle. Uudempien arkeologisten löydösten perusteella sen oletetaan olevan peräisin Keltaisenjoen longshan-kulttuurista (龍山 lóngshān = lohikäärmevuori), joka tunnetaan myös oraakkeliluukirjoituksista, jotka ovat kiinan kirjoitetun kielen alkuperän tärkein lähde.

Oraakkeliluiden kirjoitusmerkkeihin kuuluvat kiinalaisessa ajanlaskussa yhä käytetyt taivaallisten runkojen ja maallisten oksien merkit. Taivaalliset rungot ja maalliset oksat edustavat viittä elementtiä.

Kiinalaisen perinteen mukaan esihistoriallinen mytologinen keisari Keltainen keisari (黄帝 Huángdì, 2697–2597 eaa. – Sima Qianin perimätiedon mukaan muistiinkirjoittama) kävi sotaa naapurikansaa vastaan. Sota oli tasaväkinen eikä kumpikaan osapuoli ollut tarpeeksi vahva päästäkseen vihollisen niskan päälle. Huangdi vetäytyi kolmeksi vuorokaudeksi uhraamaan Taivaalle pyytäen sen apua ja mietiskelemään. Kolmen vuorokauden kuluttua Taivas antoi hänelle tiedon taivaallisista rungoista ja maallisista oksista. Tämän tiedon avulla Keltainen keisari voitti vihollisensa taistelussa.

Samaan tapahtumaan liittyy tarina kompassin käytön keksimisestä. Juuri kun Huangdin armeija oli pääsemässä voitolle, vastapuolen johtaja Chi You puhalsi sankan sumun, joka sekoitti Huangdin armeijan suuntavaiston ja aiheutti sekasorron. Tällöin Taivas soi Huangdille tiedon etelään osoittavasta vaunusta, nykyisen luopanin eli kompassin esimuodosta. Sen avulla armeija pystyi suunnistamaan sumussa ja pimeässä ja löi vihollisen sumusta huolimatta.

Historiallisella ajalla muistiinkirjoitettujen, suullisena perinteenä kulkeneiden lähteiden mukaan Huangdi laati jiazi-kalenterin 60 runko-oksaparin ajanlaskumenetelmän.

Viisi elementtiä liitettiin yinyang-konseptiin, jonka uskotaan saaneen alkunsa yangshao-kulttuurissa (仰韶 yǎngsháo) ja kehittyneen nykyisin tunnettuun muotoonsa Zhou-dynastian aattona eli Zhou-dynastian perustajan isän (周文王 Zhōu Wénwáng = Zhoun kuningas Wen, 1099–1050 eaa.) ja veljen (周公 Zhōugōng = Zhoun herttua) tutkimustuloksena.

Han-dynastian aikana tapahtui suuri synkronisaatio, jolloin pyrittiin systemaattisesti yhdistämään eri kulttuurien perintöä, jotta niistä saataisiin looginen ja yhtenäinen maailmankatsomus. Tällöin yhdestä kulttuuriperinnöstä peräisin oleva viiden elementin teoria liitettiin lopullisesti toisesta kulttuurista peräisin olevaan yinyang-teoriaan.

Viisi elementtiä, kuten suurin osa vanhoista kiinalaisista konsepteista, perustuu astronomiaan. Viisi elementtiä on alusta asti liitetty erottamattomasti planeettoihin, joiden nimet kiinaksi ovat:

• Merkurius – Vesitähti (水星, shuǐxīng)
• Venus – Metallitähti (金星, jīnxīng)
• Mars – Tulitähti (火星, huǒxīng)
• Jupiter – Puutähti (木星, mùxīng)
• Saturnus – Maatähti (土星, tǔxīng)

Oletetaan, että elementteihin liitetyt värit juontuvat planeettojen väreistä. Mars näyttää punaiselta, joten se on punainen tuliplaneetta. Venus on kirkkaan valkoinen ilta- tai aamutähti, joten se antaa valkoisen värin metallille. Merkurius välähtelee näkyviin ja näkymättömiin (musta, aaltoileva). Jupiter on suuri ja liitetään laajenevaan energiaan, joka on kuin puun kasvava energia. Saturnus on hidas liikkeissään ja täten kuin maa itse.

Vanhimmat kiinalaisen astrologian muodot perustuvat näiden viiden planeetan liikkeisiin ja ennusteet perustetaan niiden ulkonäköön ja suuntaan maasta nähtynä.

Viisi elementtiä ovat kaikkien Kauko-Idän kansojen jokapäiväisen elämän osa, onpa kysymys ajanlaskusta, astrologiasta, pukeutumisesta, syömisestä, rakentamisesta, uskonnollisten menojen, hautajaisten tai juhlien järjestämisestä, taistelulajeista (武術 wǔshù) tai lääketieteestä.

Kaikki maailman ilmiöt voi jakaa viiden elementin mukaan. Tässä tavallisimmin käytettyjä vastaavuuksia:

Kiinalaista astrologiaa ei voi harjoittaa ilman elementtien tuntemusta. Lähes jokainen sen osista luokitellaan elementtien mukaan. Tässä on muutamia luonnehdintoja ja yhteyksiä:

Viiden elementin vahvistava ja rajoittava kierto.

Qi virtaa vaiheiden (elementtien) kautta järjestyksessä vesi-puu-tuli-maa-metalli. Kukin vahvistaa seuraavaa elementtiä. Tätä kutsutaan ravitsevaksi tai vahvistavaksi kierroksi (生 shēng – synnyttävä, kasvattava).

Kun kahden elementin välissä oleva elementti on heikompi suhteessa sitä edeltävään ja seuraavaan elementtiin, syntyy rajoittava kierto, jossa yksi elementti pääsee rajoittamaan toista. Tämä on rajoittava eli alistava kierto (克 kè).

Metalli ravitsee vettä, maa rajoittaa sitä, se rajoittaa tulta ja ravitsee puuta.

Vesi ravitsee puuta, metalli rajoittaa sitä, se rajoittaa maata ja ravitsee tulta.

Puu ravitsee tulta, vesi rajoittaa sitä, se rajoittaa metallia ja ravitsee maata.

Tuli ravitsee maata, puu rajoittaa sitä, se rajoittaa vettä ja ravitsee metallia.

Maa ravitsee metallia, tuli rajoittaa sitä, se rajoittaa puuta ja ravitsee vettä.

Kiertoja on väärin luokitella "hyväksi" ja "pahaksi". Kummatkin ovat luonnollinen ja välttämätön osa maailmankaikkeuden energiatasapainoa. Rajoittavaa kiertoa näkee usein kutsuttavan tuhoavaksi kierroksi. Tämä ei ole sanan "ke" merkitys. Energiaa ei voi tuhota.

• Taolaisuus
• Fengshui
• Klassiset alkuaineet

• Chinese Astrology, Derek Walters
• The Complete Idiot's Guide to Feng Shui, Elizabeth Moran and Master Joseph Yu and Master Val Biskatshev
• The Complete Idiot's Guide to I Ching, Elizabeth Moran and Master Joseph Yu
• The Imperial Guide to Feng Shui & Astrology, Thomas F. Aylward
• Joseph Yu, Feng Shui Research Center, Canada
• The Numerology of the I Ching, Master Alfred Huang

• Hannu Korhonen: Fysiikan alaan kuuluvista käsityksistä kiinalaisessa filosofiassa, laudaturtyö (Arkistoitu – Internet Archive)
• Päivi Hintsanen: Värit Kiinassa
• Qigong and Meditation (englanniksi)
• Wuxing