Avangard-stadion (Viipuri)

Imatran kaupunginosassa sijainneen Papulan kentän korvannut Viipurin keskusurheilukenttä valmistui Patterinmäen vanhan sotilas- ja linnoitusalueen eteläosaan vuonna 1933. Suomen nykyaikaisimpana pidetyllä stadionilla oli alun perin noin 5 500 istumapaikkaa, joista 3 500 oli katetussa pääkatsomossa ja loput takasuoran avokatsomossa. Lisäksi kenttää ympäröivillä maavalleilla oli seisomapaikkoja yli 10 000 katsojalle.[3] Valmistumisensa jälkeen Viipurin keskusurheilukenttä oli Helsingin Eläintarhan, Tampereen Pyynikin ja Turun Urheilupuiston ohella yksi Suomen neljästä merkittävimmästä ja suurimmasta urheilukentästä.[4]

Sudet–HIFK-jalkapallo-ottelu pommitusten vaurioittamalla stadionilla vuonna 1942.

Keskusurheilukentän avajaistapahtuma oli 1. lokakuuta 1933 pelattu jalkapallon Mestaruussarjan ottelu Viipurin Susien ja Vaasan Palloseuran välillä,[5] mutta jo syyskuussa stadionilla oli pidetty Viipurin Pyöräilijöiden järjestämät pyöräilykilpailut.[6] Kaupunginarkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema pääkatsomo otettiin käyttöön vuotta myöhemmin ja stadionin vihkiäiset olivat 30. kesäkuuta – 1. heinäkuuta 1934 järjestetyn Suomi–Norja-yleisurheilumaaottelun yhteydessä. Elokuussa 1937 Viipurin keskusurheilukentällä pidettiin yleisurheilun Kalevan kisat, joita oli kolmen päivän aikana seuraamassa yli 30 000 katsojaa. Yleisöennätys rikottiin vasta 1970-luvulla.[5]

Jalkapallon ja yleisurheilun ohella keskusurheilukentällä pelattiin myös pesäpalloa, kun stadion toimi Viipurin Pallonlyöjien kotikenttänä[7] sekä talvisin jääpalloa. Lisäksi paikalla ehdittiin ennen sotavuosia järjestämään muun muassa suuri maatalousnäyttely[8] sekä vuoden 1937 Viipurin laulujuhlien tilaisuuksia.[9] Viipurin keskusurheilukentän oli myös tarkoitus olla yksi toisen maailmansodan vuoksi pitämättä jääneiden Helsingin 1940 kesäolympialaisten jalkapallo-otteluiden näyttämöistä.[2] Stadionin katsomo vaurioitui pahoin talvisodan pommituksissa, mutta jatkosodan aikana Sudet pelasi keskuskentällä ainakin vuoden 1942 jalkapallon SM-kilpailujen otteluita.[10]

Vuonna 1937 stadionin sisäänkäynnin viereen istutettiin nyrkkeilijä Sten Suvion ja voimistelija Ale Saarvalan vuoden 1936 Berliinin olympialaisista kunniapalkintoina saamat olympiatammet. Jatkosodan perääntymisvaiheessa 1944 ne kaivettiin ylös ja Suvion tammi istutettiin uudelleen Joutsenoon, jossa se edelleen kasvaa. Saarvalan tammen kohtalo ei ole selvillä.[11]