Viipurin Reipas (jääkiekon SM 1928)

(synt. 1911; joissakin lähteissä etunimi muodoissa Gustaf/Gustav) oli jääkiekkoilijana hyökkääjä, jääpallossa puolustaja. Hän pelasi jääpallossa 3 A-maaottelua ja 2 B-maaottelua edustaen Viipurin Palloseuraa (johon siirtyivät 1928 syksyllä kaikki muut Reippaan tämän joukkueen pelaajat Louhea lukuun ottamatta). Viipurin Palloseurassa jääpallon SM 1931 ja 1934. Siirtyi alkuvuodesta 1939 Ylä-Vuoksen Palloseuraan, joka toimi Jääsken kunnassa Enson taajamassa. Berg tunnettiin urheilupiireissä myös lempinimellä Jökö.

(ent. Österdahl, 19.1.1905 Viipuri – 17.2.1982 Helsinki; joissakin lähteissä etunimi muodoissa Walter/Valtteri) pelasi puolustajana. Itäharju pelasi jääpallossa 2 B-maaottelua. Hän toimi Palloliiton Viipurin piirin rahastonhoitajana sekä kuului Viipurin Palloseuran johtokuntaan. Itäharju kotiutui jatkosodasta Kouvolaan, josta muutti myöhemmin Helsinkiin. Sotien jälkeen Itäharju työskenteli varastopäällikkönä Helsingin sähkölaitoksella.

(16.9.1911 Viipuri – 1995) [ent. Berg, joissakin lähteissä etunimi muodossa Erik] pelasi hyökkääjänä. Hän pelasi jääpallossa 8 A-maaottelua ja 2 B-maaottelua. Viipurin Palloseurassa jääpallon SM 1931 ja 1934. Oli perustamassa joulukuussa 1936 Ensoon palloilun erikoisseuraa Ylä-Vuoksen Palloseuraa saaden 3 vuotta myöhemmin Gösta Bergin Reippaan jääkiekko-mestarijoukkueesta pelikaverikseen. Kariluoma pelasi kilpatasolla myös jalkapalloa samoissa seuroissa missä pelasi jääpalloa. Hän työskenteli ennen sotia Karjalassa asuessaan varastomiehenä, sotien jälkeen asettui asumaan Helsinkiin, jossa työskenteli koneasentajana.

(synt. 21.8.1905 Viipuri) Pelipaikka varamies/joukkueen kapteeni (kapteeni myös jalkapallossa). Ainoa tästä joukkueesta, joka pysyi 1928 mestaruuden jälkeen uskollisena Reippaalle, oli nostamassa 1938 seuraa SM-sarjaan jalkapallossa sekä oli samana vuonna perustamassa SVUL:n Viipurin piiriin jääkiekkojaostoa. Toiminut Viipurin Reippaan puheenjohtajana ja rahastonhoitajana sekä myöhemmin Jyväskylän Ahmojen puheenjohtajana. Työskennellyt puhelinmekaanikkona. Sotien jälkeen asettui Jyväskylään asumaan.

(23.7.1910 Viipuri – 22.9.1998) pelasi hyökkääjänä. Lagerströmin edustamat seurat: Viipurin IFK 1925, Viipurin Reipas 1926–28, Viipurin Palloseura 1929–37, Helsingin Jalkapalloklubi 1938–40 ja Viipurin Sudet ja Helsingin Hukat 1940–45. Hän pelasi jääpallossa 11 A-maaottelua ja 2 B-maaottelua, saavutti lisäksi SM-mitaleita jalkapallossa ja uinnissa. Lagerströmin tiedetään asuneen sotien jälkeen Helsingissä.

(1.3.1906 Viipuri – 1991) Pelipaikka: varamies. SM pesäpallossa 1928 Viipurin Pallonlyöjissä ja jääpallossa 1931 Viipurin Palloseurassa. Työskennellyt ylityönjohtajana. Peltonen tunnettiin urheilupiireissä myös lempinimellä Pupe. Sotien jälkeen asettui Helsinkille.

(9.12.1910 Viipuri – 12.10.1968 Joensuu) Pelipaikka: maalivahti. Pelasi jääpallossa 2 A-maaottelua, toisena lajinaan harrasti nyrkkeilyä sekä toimi 1950-luvulla Joensuun Kiekko-Karhujen puheenjohtajana. Muutti Viipurista pois 1935, asui Vehmersalmella 1935–38, Tervon kirkonkylällä 1938–49 ja vuodesta 1949 eteenpäin Joensuussa työskennellen kansakoulun opettajana kuolemaansa asti. Leo Tukiaisen poika Heikki Tukiainen luovutti isänsä saaman SM-kultamitalin Suomen Jääkiekkomuseolle huhtikuussa 1982[1].

(synt. 27.8.1908 – k. 1931–39 ennen talvisotaa) Pelipaikka: puolustaja. Pelasi 2 ottelua jalkapallon A-maajoukkueessa 1930, myöhemmin samalla vuosikymmenellä sai jalkapallo-ottelussa munuaisvamman, jonka seurauksiin menehtyi ennen talvisotaa.